Ongelman ilmentyessä jokin auttaa vähän, mutta tietty vakuutusyhtiö paljon. Kukaan ei liene välttynyt näkemästä tätä nerokkaasti toteutettua ja erittäin tarttuvaa mainoskampanjaa. Omat lapseni ovatkin ottaneet tavaksi keksiä vastaavia ilmauksia lähes aiheesta riippumatta: Nälän yllättäessä banaani auttaa vähän, mutta makaronilaatikko paljon. Minkälaisen ilmauksen muodostaisit pohjoismaisten hammaslääkärilehtien tämän vuoden teemasta, joka on Suuhygienia biofilmin hallinnassa?
Olen ollut pohjoismaisen toimikunnan jäsenenä ideoimassa, koordinoimassa ja viimeistelemässä tätä teemaa, joka käsittää kaksitoista artikkelia hammasbiofilmeistä, biofilmisairauksista ja hammasbiofilmien poistamisesta. Teeman sisältöä esitellään tarkemmin tämän lehden sivulla 23. Yhteistyö pohjoismaisten kollegojen kesken on omasta näkökulmastani ollut sujuvaa, ja erityisen iloinen olen suomalaisten asiantuntijoiden panoksesta jokaisessa teema-artikkelissa. Hienoa, että heidän asiantuntemuksestaan pääsevät osaksi myös kollegat muissa Pohjoismaissa. Kiitos Lisa, Hilkka, Jussi, Ulla, Marja-Liisa, Paula, Kaija, Merja, Saujanya ja Jukka!
Suuhygienia on kuvaava termi, joka kattaa ainakin suun mekaanisen puhdistamisen eri keinoin. Potilaita meidän tulee ehkä paremminkin ohjata suun omahoitoon. Se on laajempi käsite eikä suinkaan tarkoita pelkästään hampaiden mekaanista puhdistamista fluorihammastahnalla. Se pitää sisällään myös kaiken muun toiminnan, jolla henkilö vaikuttaa suunsa terveyteen. Myös omaisen tai hoitohenkilöstön tekemä hoito on suun omahoitoa, jos henkilö itse ei sitä enää pysty toteuttamaan tai hän on liian pieni itse siitä vastaamaan.
Tämän vuoden teema-artikkelien sarjassa käsitellään suuhygieniaan liittyviä asioita useasta eri näkökulmasta. Ikäkausisopiva suun puhdistaminen on omahoidon kulmakivi. Hampaallisilla fluorihammastahnan käyttö kaksi kertaa päivässä on kiistattoman tärkeää. Myös proteesihygieniasta on huolehdittava. Lisäksi omahoito pitää sisällään muun muassa dieettiin liittyviä asioita sekä esimerkiksi hammashoitopalvelujen käytön. Potilaan on tärkeä sitoutua säännöllisiin, yhdessä hänen kanssaan sovittuihin tarkastusväleihin. Teeman artikkeleissa mietitään myös, olisiko aika taas aktivoida koulujen harjauskampanjoita sekä minkälaisia mahdollisuuksia etähammaslääkäripalveluilla voisi olla biofilmisairauksien hallinnassa tulevaisuudessa.
Olen itse käynyt ala-asteen pienellä kyläkoululla aikana, jolloin hampaat harjattiin aina lounaan jälkeen. Lisäksi kerran kuussa tahnana käytettiin vahvempaa fluorigeeliä. Silloin tuntui luonnolliselta, että ruokailusta tie kulki välitunnille vasta hampaidenpesun jälkeen. Nyt myöhemmin olen miettinyt, että tämä saattoi olla ratkaisevan tärkeää niille, joiden kotona hampaiden harjauksesta ei huolehdittu. Lisäksi teimme koko luokan voimin vuosittain taksimatkan hammaslääkärin tarkastukseen. Nämä päivät eivät tosin olleet alakoululaisen suosikkikoulupäiviä, vaikka hammaslääkäri ihan mukava olikin.
Joko keksit, kuinka muodostaisit mainoskampanjamaisen lauseen tämän vuoden pohjoismaisesta teemasta? Minun versioni voisi kuulua näin: Biofilmisairauksien kohdatessa hammaslääkäri auttaa vähän, mutta hyvä suuhygienia auttaa paljon.
Tarja Tanner
dosentti, EHL
Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan
hyvinvointialue Pohde