Taustaa: Hampaiden harjaus kahdesti päivässä on tärkeä keino ylläpitää suunterveyttä. Riski sairastua suun sairauksiin pienenee, kun plakin määrä vähenee. Katsausartikkelin tavoitteena oli selvittää manuaali- ja sähköhammasharjojen tehokkuutta plakin poistossa sekä ientulehduksen ja karieksen vähentämisessä.

Suuhuuhteet voidaan jakaa kosmeettisiin ja terapeuttisiin, jotka ovat suurelta osin antimikrobisia. Kosmeettisilla suuhuuhteilla ei ole muuta kemiallista tai biologista käyttöaihetta kuin niistä saatava tilapäinen hyöty. Terapeuttisissa suuhuuhteissa sen sijaan on erilaisia aktiivisia ainesosia.

Taustaa
Toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina kaikissa Pohjoismaissa.

Bakteerien epätasapainoa, dysbioosia, hammasbiofilmissä pidetään ensisijaisena etiologisena tekijänä karieksen ja parodontaalisairauksien kehittymiselle. Pelkkä hampaiden harjaus ei poista biofilmiä hammasväleistä riittävän hyvin, oli harjausmenetelmä mikä tahansa.

Päivittäinen hampaiden harjaus fluorihammastahnalla on karieksen ehkäisyn kulmakivi kaikissa ikäryhmissä. Valvottua hampaiden harjausta kouluympäristössä on pidetty keinona ehkäistä lasten kariesta ja tasoittaa sosioekonomisia eroja hampaiden terveydessä, mutta sen vaikutukset ovat kyseenalaisia.

Ammattikäyttöön ja omahoitoon tarkoitetut fluoridit sisältyvät WHO:n välttämättömien lääkkeiden luetteloon. Hammaskarieksen ehkäisyn ja hallinnan kulmakivi on hampaiden harjaaminen fluorihammastahnalla kahdesti päivässä.