Hakijamäärä hammaslääketieteen koulutusohjelmiin ponkaisi jälleen ennätyslukemiin. Hakemuksia neljään hammaslääketieteen hakukohteeseen jätettiin yhteensä 5 345. Yksittäisiä hakijoita oli 2107, joista hammaslääketiede oli ensisijaisena hakutoiveena 1 685:lle.
Hampaalle on ollut ennätysmäärä hakijoita nyt neljä vuotta peräkkäin.
– Kokonaisuutena hammaslääketieteen hakukohteisiin hakeneiden määrässä oli kasvua viime vuoteen noin kuusi prosenttia sekä kokonaishakemusten määrässä että ensisijaisten hakijoiden määrässä, kertoo lääketieteellisten alojen valintayhteistyön koordinaattori Minna Hallia.
Eniten hakijoita oli Helsinkiin, 1 431, jossa oli noin yhdeksän prosentin kasvu vuoteen 2025 verrattuna. Helsingin yliopisto oli myös yleisin ensimmäinen hakutoive (737 hakijaa) hammaslääketieteelliseen pyrkiville.
Hakijamäärä kasvoi Ouluun ja Turkuun 7–8 prosenttia ja säilyi Kuopiossa lähes ennallaan. Erot yliopistojen välillä olivat kuitenkin melko pieniä, sillä vähiten suosittuun Kuopioonkin oli 1 284 hakijaa.
– Yksittäisiä hakijoita hammaslääketieteelle oli 2107, eli keskimäärin he hakivat 2,5 hakukohteeseen.
Mistä kasvava suosio johtuu? Yksi mahdollinen selitys voi olla tekoälyn odotettu murros työmarkkinoilla. Yle uutisoi maaliskuussa, että seuraavan viiden vuoden aikana tekoäly voi viedä puolet aloittelevista asiantuntijatehtävistä. The Washington Post julkaisi maaliskuussa listan ammateista, jotka säilyvät todennäköisimmin tekoälyn uhan alla. Hammaslääkärin ammatti oli listan sijalla kaksi, ja myös hammashoitaja ja suuhygienisti mahtuivat kymmenen ammatin joukkoon.
Myös yhdysvaltalainen talouslehti Forbes listasi hammaslääkärin työn yhdeksi 20:stä hyvin palkatusta ammatista, joita automaatio ei todennäköisimmin korvaa.