Hammaslääkärilehti
  • Uutiset
  • Tiede
  • Ihmiset
  • Mediakortti
  • Ota yhteyttä
  • Digilehti
  • På svenska
Tiede
Pohjoismainen teemaJuurihoidon vaativuuden arviointi, kliinikon taitotaso ja lähettäminen spesialistille

Hammaslääkärit tekevät usein juurihoitoja vaikeisiin ja haastaviin hampaisiin. Joskus hoitojen yhtey­dessä ilmenee komplikaatioita ja tapahtuu menettelyvirheitä tai hoitotapaturmia, vakavimmillaan potilasvahinkoja. Nämä vahingot ovat yleensä tiiviisti kytköksissä tapauksen vaikeusasteeseen. Juurihoidot ovatkin se hammashoitotoimenpide, joka yleisimmin johtaa potilasvahinkoihin liittyviin korvaus­vaateisiin.

10.3.2023Sivakami Rethnam Haug, Malin Brundin, Jussi Furuholm, Päivi Siukosaari
Tiede
Pohjoismainen teemaPäivystyksellinen juurihoito

Pulpaperäiset sairaudet ovat yleinen syy hakeutua päivystykselliseen hammashoitoon. Hyvä diagnostiikan ja erotusdiagnostiikan tuntemus on ratkaisevan tärkeää päätettäessä juurihoidon tarpeesta ja hoitolinjasta päivystystilanteessa. Potilaan kertomat esitiedot, huolellinen kliininen tutkimus ja tarvittavat radiologiset tutkimukset ovat tässä ensisijaisen tärkeitä.

10.3.2023Lars Bjørndal, Hanna Poulsen, Magnús F. Ragnarsson, Peter Jonasson
Tiede
Pohjoismainen teemaVitaalin pulpan hoito hampaissa, joissa on syviä kariesvaurioita

Vitaalin pulpan hoidon tarkoituksena on säilyttää pulpan puolustustoiminnot sekä välttää juurihoito, joka voi olla teknisesti haastava eikä aina onnistu toivotusti. ESE (European Society of Endodontology) on julkaissut suosituksen liittyen vitaalin pulpan hoitoon hampaissa, joissa on syviä kariesvaurioita. Suositus on osittain yhteneväinen Pohjoismaissa käytössä olevien kansallisten suositusten kanssa.

17.2.2023Helena Fransson, Lina Stangvaltaite-Mouhat, Katri Croft, Athanasia Bletsa, Lars Bjørndal
Tiede
Pohjoismainen teemaEndodonttinen diagnostiikka

Endodonttinen diagnostiikka keskittyy lähinnä pulpan ja periapikaalialueen infektioperäisten tulehdusten tunnistamiseen. Diagnoosi perustuu yleensä potilaan hoitohistoriaan, aiempiin ja nykyisiin oireisiin, kliinisiin havaintoihin ja testeihin sekä röntgentutkimusten löydöksiin. Anamnestisten tekijöiden tai kliinisten löydösten ja pulpan todellisen tilan välisestä korrelaatiosta on kuitenkin vain vähän näyttöä, eikä endodontian alalla ole selkeää konsensusta diagnostisista kriteereistä.

17.2.2023Maria Pigg, Lise-Lotte Kirkevang
Tiede
Pohjoismainen teemaHammaspulpan biologiaa

Karieksen aiheuttamat komplikaatiot, hampaan voimakas kuluminen tai muu ulkoinen ärsytys voivat johtaa hammasytimen eli pulpan oireiseen tai oireettomaan inflammaatioon, jota seuraa pulpakudoksen osittainen tai etenevä hajoaminen ja kuolio. Sairaan pulpan asianmukaisella hoidolla pyritään säilyttämään hampaan vitaliteetti joko täydellisesti tai osittain, ja tällaista hoitoa voidaan siten pitää ”ehkäisevänä endodontiana”.

27.1.2023Leo Tjäderhane, Ellen Berggreen, Inge Fristad
Tiede
VertaisarvioituParodontologisen hoidon järjestäminen Pohjoismaissa

Lähtökohdat
Parodontologisen hoidon järjestämistapojen kuvailu sekä niiden vertailu Pohjoismaiden välillä voivat auttaa terveydenhuollon suunnittelijoita ja päättäjiä meneillään olevassa kehittelytyössä, jonka tavoitteena on tehokas suun terveydenhuollon järjestelmä. Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä kattavaa mittaria, joka kertoisi, kuinka kustannustehokkaasti hoitojärjestelmä pystyy vastaamaan väestön parodontologisen hoidon tarpeeseen.

31.3.2022Kasper Rosing, Magnús Björnsson, Marja Pöllänen, Björn Klinge, Anders Verket
Lataa lisää
Hammaslääkärilehti

Hammaslääkärilehteä julkaisee Hammaslääkäriliitto, jonka missio on auttaa hammaslääkäriä onnistumaan työssään.

ISSN 0355-4090 (painettu)
ISSN 2489-5008 (verkkojulkaisu)

  • Tiede
  • Uutiset
  • Ihmiset
  • På svenska
  • Kirjoitusohjeet
  • Mediakortti
  • Media kit
  • Ota yhteyttä
  • Suomen Hammaslääkäriliitto
2023 Suomen Hammaslääkärilehti Tietosuojaseloste Cookie asetukset