Hampaiden reikiintyminen nähdään herkästi yksilön omana syynä, jonka taustalla on holtitonta napostelua ja laiminlyötyä omahoitoa. Tällainen ajattelu on ongelmallista. Se sivuuttaa perimän ja elinympäristön merkityksen, altistaa häpeälle sekä lisäksi tuottaa keinotekoista eroa suusairauksien ja kehon muiden osien sairauksien välille. Samalla suusairauksista on tullut poliittisesti helppo säästökohde, jonka kustannuksia on viime vuosina siirretty yhä enemmän yksilöiden maksettavaksi.