Oikeuslääketieteellinen hammastunnistus perustuu tuntemattoman vainajan post mortem -hammashoitotietojen vertailuun kadonneen henkilön ante mortem -hoitotietoihin, mikä edellyttää kattavia ja tarkkoja hoitotietoja. Näillä tiedoilla tarkoitetaan niin kirjallisia merkintöjä ja kuvia kuin myös kipsimalleja ja digitaalisia skannauksia.
Mahdollisesti kiireessä tehdyt kirjalliset merkinnät voivat olla subjektiivisia ja virhealttiita. Sen sijaan kuvat, kuten röntgenkuvat ja valokuvat, tarjoavat objektiivista näyttöä, joka on ratkaisevaa tunnistuksessa. Varmaa tunnistusta tukee olennaisesti se, että kirjallisten merkintöjen rinnalla on käytettävissä kuvia, malleja ja skannattua aineistoa.
Suuronnettomuuksissa, joissa uhreja on useista eri maista, hammaslääketieteellisten hoitotietojen kirjaamiskäytäntöjen erot kieli- ja sääntelyerojen vuoksi aiheuttavat haasteita, mikä korostaa standardoitujen tietojen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Pohjoismaissa hammaslääketieteellisten hoitotietojen kirjaaminen on korkeatasoista, ja painopiste potilaan tunnistetietojen, diagnoosien, hoitotietojen ja päivättyjen merkintöjen sisällyttämisessä palvelee myös oikeushammaslääketieteellisiä tarkoituksia. Kaikki tiedot on säilytettävä kansallisten lakien määrittämän ajan.
Pohjoismaissa poliisin pääsy hammaslääketieteellisiin hoitotietoihin tunnistamistarkoituksessa on tiukasti säädelty luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Joskus kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa oikeushammaslääketieteellisten tunnistusprosessien mahdollistamiseksi.
Dental records in the Nordic countries
Forensic dental identification relies on comparing the post mortem dental data of an unknown deceased individual with the ante mortem data of a missing person, necessitating comprehensive and accurate dental records. These records encompass written notes, images, casts, and digital scans. While written records can be subjective and prone to errors, particularly during periods with a high workload, images like radiographs and photographs provide objective evidence that is crucial for identification. Effective identification benefits from a combination of written records and accessible images, casts, and scans.
In mass casualties with victims from many different countries, discrepancies in dental record-keeping due to language and regulatory differences pose challenges, underscoring the importance of standardised records and international collaboration. The Nordic countries maintain high standards in dental record-keeping, emphasising the inclusion of patient identification details, diagnoses, treatment information, and dated entries for forensic purposes, and all records must be preserved for a specified period as regulated by national laws.
In the Nordic countries, police access to dental records for identification purposes is regulated vigorously to ensure confidentiality. Collaborative international efforts remain critical in streamlining forensic identification processes.
Kirjoittajat:
Simen E. Kopperud
Associate professor, DDS, PhD, Department of Paediatric Dentistry, Behavioural Science and Forensic Dentistry, Faculty of Dentistry, University of Oslo, Norway
Orcid ID: 0000-0003-4689-4452
Sonja Rut Jónsdóttir
Adjunct, DDS, Faculty of Odontology, University of Iceland, Iceland
Orcid ID: 0009-0008-5692-0486
Jaana Hurnanen
Forensic odontologist, DDS, PhD, Forensic Medicine Unit, Finnish Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland
Orcid ID: 0000-0003-2541-2952
Asta Teilum
Forensic odontologist, DDS, Section of Forensic Pathology, Department of Forensic Medicine, University of Copenhagen, Denmark
Orcid ID: 0009-0002-3763-7710
Rebecca Gahn
Forensic odontologist, DDS, Department of Forensic Medicine, the National Board of Forensic Medicine, Sweden
Orcid ID: 0009-0006-3480-1561
Suom Hammaslääkäril 2026; 4: 28–33.