Tiede Lääke & tiedeTutkija – satsaa otsikkoon! Tieteellisen artikkelin otsikolla on suuri merkitys siinä, tarttuuko lukija tekstiin vai ei. Olen itse havahtunut tähän vasta viime vuosina. Aiemmin otsikkoni kuvasivat lähinnä tutkimuksen tavoitetta ja menetelmää, eivät koskaan paljastaneet mitään tuloksista tai johtopäätöksistä. 17.4.2026Tarja Tanner Tiede Suusta terveVoisiko maailma olla joskus kariesvapaa? 20.3.2026Tarja Tanner Tiede Suusta terveUltraprosessoitu ruoka – tuttu konvehti uudessa kääreessä? 23.1.2026Aija Hietala-Lenkkeri Tiede Tiede ja työNämä asiat muuttuivat vuoden 2026 alussa Vuodenvaihde toi muutoksia THL:n ylläpitämään suun terveydenhuollon toimenpideluokitukseen sekä sairausvakuutuksesta korvattaviin toimenpiteisiin ja korvaustaksoihin. Asiakasmaksut nousivat johtuen indeksikorotuksista. Perusterveydenhuollossa työskentelevien hammaslääkärien toimenpidepalkkiot muuttuivat 1.1.2026. 2.1.2026Tuula Kock, Hanna-Leena Saarela, Nora Savanheimo, Sabiina Ylönen
Tiede Lääke & tiedeTutkija – satsaa otsikkoon! Tieteellisen artikkelin otsikolla on suuri merkitys siinä, tarttuuko lukija tekstiin vai ei. Olen itse havahtunut tähän vasta viime vuosina. Aiemmin otsikkoni kuvasivat lähinnä tutkimuksen tavoitetta ja menetelmää, eivät koskaan paljastaneet mitään tuloksista tai johtopäätöksistä. 17.4.2026Tarja Tanner
Tiede Suusta terveUltraprosessoitu ruoka – tuttu konvehti uudessa kääreessä? 23.1.2026Aija Hietala-Lenkkeri
Tiede Tiede ja työNämä asiat muuttuivat vuoden 2026 alussa Vuodenvaihde toi muutoksia THL:n ylläpitämään suun terveydenhuollon toimenpideluokitukseen sekä sairausvakuutuksesta korvattaviin toimenpiteisiin ja korvaustaksoihin. Asiakasmaksut nousivat johtuen indeksikorotuksista. Perusterveydenhuollossa työskentelevien hammaslääkärien toimenpidepalkkiot muuttuivat 1.1.2026. 2.1.2026Tuula Kock, Hanna-Leena Saarela, Nora Savanheimo, Sabiina Ylönen
Tiede Lääke & tiedeTutkija – satsaa otsikkoon! 17.4.2026Tarja Tanner Tiede Pohjoismainen teemaOikeushammaslääketieteellinen koulutus ja harjoittelu Pohjoismaissa: opintopolut, ohjelmat ja näkymät 17.4.2026Sigríður Rósa Víðisdóttir, Simen E. Kopperud, Rebecca Gahn, Jaana Hurnanen, Dorthe Arenholt Bindslev Tiede Pohjoismainen teemaSuun terveystiedot Pohjoismaissa 17.4.2026Simen E. Kopperud, Sonja Rut Jónsdóttir, Jaana Hurnanen, Asta Teilum, Rebecca Gahn Tiede VäitösKun leukanivel vanhenee – iän, hormonien ja purentakuormituksen merkitys rustolle 17.4.2026Riikka Hauru Tiede Pohjoismainen teemaSuun terveydenhuollon ammattilaisten rooli lähisuhdeväkivaltatapauksissa 17.4.2026Anna Jinghede Sundwall, Dorthe Arenholt Bindslev, Anne Rønneberg, Eva Guðrún Sveinsdóttir, Therese Kvist, Mikko Pyysalo Tiede Painotuoretta tiedettäSyljen biomarkkerit voivat ennustaa sädehoidon aiheuttamia komplikaatioita 17.4.2026
Tiede Pohjoismainen teemaOikeushammaslääketieteellinen koulutus ja harjoittelu Pohjoismaissa: opintopolut, ohjelmat ja näkymät 17.4.2026Sigríður Rósa Víðisdóttir, Simen E. Kopperud, Rebecca Gahn, Jaana Hurnanen, Dorthe Arenholt Bindslev
Tiede Pohjoismainen teemaSuun terveystiedot Pohjoismaissa 17.4.2026Simen E. Kopperud, Sonja Rut Jónsdóttir, Jaana Hurnanen, Asta Teilum, Rebecca Gahn
Tiede VäitösKun leukanivel vanhenee – iän, hormonien ja purentakuormituksen merkitys rustolle 17.4.2026Riikka Hauru
Tiede Pohjoismainen teemaSuun terveydenhuollon ammattilaisten rooli lähisuhdeväkivaltatapauksissa 17.4.2026Anna Jinghede Sundwall, Dorthe Arenholt Bindslev, Anne Rønneberg, Eva Guðrún Sveinsdóttir, Therese Kvist, Mikko Pyysalo
Tiede Painotuoretta tiedettäSyljen biomarkkerit voivat ennustaa sädehoidon aiheuttamia komplikaatioita 17.4.2026
Tiede VertaisarvioituKeraamit hammashoidon materiaaleina Keraamisten materiaalien käyttäminen on olennainen osa korjaavaa ja proteettista hammashoitoa. Keraamien perinteinen käyttökohde metallirungon pinnoitemateriaalina on monipuolistunut materiaalikehityksen myötä kokokeraamisiin rakenteisiin. 19.2.2018Marisa Laurila, Jenni Hjerppe, Pekka Vallittu, Johanna Tanner Tiede VäitösSysteeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen Paksu- ja peräsuolisyöpä (kolorektaalisyöpä) on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Yli 3 000 suomalaista sairastuu vuosittain kolorektaalisyöpään, ja lähes 1 200 menehtyy tautiin. Tällä hetkellä käytössä olevat varhaisen diagnostiikan ja ennusteen arvioinnin menetelmät eivät ole riittäviä. 19.2.2018Tiina Kantola Tiede VäitösHuuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa Suomessa syntyy vuosittain noin 130 halkiolasta. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä päänalueen epämuodostumia. Halkio voi aiheuttaa syömis-, ulkonäkö-, korva-, puhe-, hampaisto-, purenta- ja psykososiaalisia ongelmia. 19.2.2018Riitta Lithovius Tiede VertaisarvioituNeurobiologiaa: Akuutista krooniseen kipuun Tietämys kivun välittymiseen ja säätelyyn liittyvistä molekyylitason mekanismeista sekä kivun sensoris-diskriminatiivisten, affektiivisten, kognitiivisten ja motivationaalisten komponenttien prosessointiin osallistuvista aivojen palkitsemisjärjestelmistä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. 19.2.2018Ernst Brodin, Malin Ernberg, Leif Olgart Tiede VertaisarvioituAkuutti hammaskipu II: pulpakipu ja periapikaalinen kipu Akuuttia hammaskipua esiintyy useimmiten hammasytimen eli pulpan tai hammasta ympäröivän periradikulaarikudoksen tulehduksen yhteydessä. Oikean diagnoosin teko ja sopivan hoidon valinta voi kuitenkin olla hankalaa. Anamneesi ja kliininen tutkimus antavat arvokasta tietoa, ja systemaattinen lähestymistapa onkin välttämätön. 19.2.2018Peter Jonasson, Lise-Lotte Kirkevang, Annika Rosén, Lars Bjørndal Tiede VertaisarvioituAkuutti hammaskipu I: pulpa- ja dentiinikipu Pulpa-dentiinikompleksin erityinen anatomia sekä pulpan tiheä, etupäässä nosiseptiivinen, rakenteellisesti ja toiminnallisesti kaksijakoinen hermotus selittävät pulpa- ja dentiinikivun vaihtelevat ilmenemismuodot. Hampaiden tuntohermotuksesta vastaa kolmoishermo. 19.2.2018Matti Närhi, Lars Bjørndal, Maria Pigg, Inge Fristad, Sivakami Rethnam Haug Lataa lisää
Tiede VertaisarvioituKeraamit hammashoidon materiaaleina Keraamisten materiaalien käyttäminen on olennainen osa korjaavaa ja proteettista hammashoitoa. Keraamien perinteinen käyttökohde metallirungon pinnoitemateriaalina on monipuolistunut materiaalikehityksen myötä kokokeraamisiin rakenteisiin. 19.2.2018Marisa Laurila, Jenni Hjerppe, Pekka Vallittu, Johanna Tanner
Tiede VäitösSysteeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen Paksu- ja peräsuolisyöpä (kolorektaalisyöpä) on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Yli 3 000 suomalaista sairastuu vuosittain kolorektaalisyöpään, ja lähes 1 200 menehtyy tautiin. Tällä hetkellä käytössä olevat varhaisen diagnostiikan ja ennusteen arvioinnin menetelmät eivät ole riittäviä. 19.2.2018Tiina Kantola
Tiede VäitösHuuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa Suomessa syntyy vuosittain noin 130 halkiolasta. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä päänalueen epämuodostumia. Halkio voi aiheuttaa syömis-, ulkonäkö-, korva-, puhe-, hampaisto-, purenta- ja psykososiaalisia ongelmia. 19.2.2018Riitta Lithovius
Tiede VertaisarvioituNeurobiologiaa: Akuutista krooniseen kipuun Tietämys kivun välittymiseen ja säätelyyn liittyvistä molekyylitason mekanismeista sekä kivun sensoris-diskriminatiivisten, affektiivisten, kognitiivisten ja motivationaalisten komponenttien prosessointiin osallistuvista aivojen palkitsemisjärjestelmistä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. 19.2.2018Ernst Brodin, Malin Ernberg, Leif Olgart
Tiede VertaisarvioituAkuutti hammaskipu II: pulpakipu ja periapikaalinen kipu Akuuttia hammaskipua esiintyy useimmiten hammasytimen eli pulpan tai hammasta ympäröivän periradikulaarikudoksen tulehduksen yhteydessä. Oikean diagnoosin teko ja sopivan hoidon valinta voi kuitenkin olla hankalaa. Anamneesi ja kliininen tutkimus antavat arvokasta tietoa, ja systemaattinen lähestymistapa onkin välttämätön. 19.2.2018Peter Jonasson, Lise-Lotte Kirkevang, Annika Rosén, Lars Bjørndal
Tiede VertaisarvioituAkuutti hammaskipu I: pulpa- ja dentiinikipu Pulpa-dentiinikompleksin erityinen anatomia sekä pulpan tiheä, etupäässä nosiseptiivinen, rakenteellisesti ja toiminnallisesti kaksijakoinen hermotus selittävät pulpa- ja dentiinikivun vaihtelevat ilmenemismuodot. Hampaiden tuntohermotuksesta vastaa kolmoishermo. 19.2.2018Matti Närhi, Lars Bjørndal, Maria Pigg, Inge Fristad, Sivakami Rethnam Haug