Tiede Suusta terveKenellä on vastuu hoivapalveluasukkaiden suunterveydestä? Väestön ikääntyessä yhä useampi iäkäs elää laaja-alaisten hoivapalveluiden piirissä, ja arjen sujuminen rakentuu tuen varaan. Samalla myös suunterveys – ja sen ylläpito – on yhä harvemmin yksilön omassa hallinnassa. 15.5.2026Eveliina Tuuliainen Tiede Lääke & tiedeTutkija – satsaa otsikkoon! 17.4.2026Tarja Tanner Tiede Suusta terveVoisiko maailma olla joskus kariesvapaa? 20.3.2026Tarja Tanner Tiede Tiede ja työNämä asiat muuttuivat vuoden 2026 alussa Vuodenvaihde toi muutoksia THL:n ylläpitämään suun terveydenhuollon toimenpideluokitukseen sekä sairausvakuutuksesta korvattaviin toimenpiteisiin ja korvaustaksoihin. Asiakasmaksut nousivat johtuen indeksikorotuksista. Perusterveydenhuollossa työskentelevien hammaslääkärien toimenpidepalkkiot muuttuivat 1.1.2026. 2.1.2026Tuula Kock, Hanna-Leena Saarela, Nora Savanheimo, Sabiina Ylönen
Tiede Suusta terveKenellä on vastuu hoivapalveluasukkaiden suunterveydestä? Väestön ikääntyessä yhä useampi iäkäs elää laaja-alaisten hoivapalveluiden piirissä, ja arjen sujuminen rakentuu tuen varaan. Samalla myös suunterveys – ja sen ylläpito – on yhä harvemmin yksilön omassa hallinnassa. 15.5.2026Eveliina Tuuliainen
Tiede Tiede ja työNämä asiat muuttuivat vuoden 2026 alussa Vuodenvaihde toi muutoksia THL:n ylläpitämään suun terveydenhuollon toimenpideluokitukseen sekä sairausvakuutuksesta korvattaviin toimenpiteisiin ja korvaustaksoihin. Asiakasmaksut nousivat johtuen indeksikorotuksista. Perusterveydenhuollossa työskentelevien hammaslääkärien toimenpidepalkkiot muuttuivat 1.1.2026. 2.1.2026Tuula Kock, Hanna-Leena Saarela, Nora Savanheimo, Sabiina Ylönen
Tiede Lääke & tiedeEnnustemallit päätyvät harvoin käyttöön – hyvistä syistä 12.6.2026Eero Raittio Tiede VäitösKohti kestävämpää ja konservatiivisempaa paikkaushoitoa 12.6.2026Topias Yli-Urpo Tiede VertaisarvioituHammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijat tiedostavat urheilujuomien haitat 12.6.2026Jere Salmela, Ritva Näpänkangas, Marja-Liisa Laitala, Tarja Tanner Tiede VäitösRab23-proteiinin vaikutus kraniofakiaaliseen kehitykseen ja sairauksiin 12.6.2026Md. Rakibul Hasan Tiede VäitösBiologiasta mekaniikkaan: hopeafluoridikäsittelyjen vaikutukset dentiiniin 12.6.2026Merve Üçtaşlı
Tiede VertaisarvioituHammaslääketieteen ja lääketieteen opiskelijat tiedostavat urheilujuomien haitat 12.6.2026Jere Salmela, Ritva Näpänkangas, Marja-Liisa Laitala, Tarja Tanner
Tiede VäitösRab23-proteiinin vaikutus kraniofakiaaliseen kehitykseen ja sairauksiin 12.6.2026Md. Rakibul Hasan
Tiede VäitösBiologiasta mekaniikkaan: hopeafluoridikäsittelyjen vaikutukset dentiiniin 12.6.2026Merve Üçtaşlı
Tiede VäitösKasvaimen alainen sidekudos vaikuttaa pään ja kaulan suu- ja ihosyöpien käyttäytymiseen Pään ja kaulan alueella esiintyvät suun limakalvon (SLS) ja ihon (ILS) levyepiteelikarsinoomat ovat peräisin epiteelin keratinosyyteistä. Nämä toisiaan muistuttavat syövät eroavat niin taustatekijöiden kuin ennusteen osalta. SLS:n tärkeimpiä taustatekijöitä ovat alkoholi ja tupakointi. ILS:n taustatekijänä on – varsinkin pään ja kaulan alueella – uv-säteily. 19.2.2018Abdirisak Ahmed Haji Omar Tiede VäitösKäänteinen yhteys seerumin D-vitamiinin aktiivisen muodon ja parodontaali-infektion välillä Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinilla on suotuisten luuvaikutusten lisäksi anti-inflammatorisia ominaisuuksia ja keskeinen rooli myös tulehdusreaktiossa. Alhaisen D-vitamiinitason onkin raportoitu olevan yhteydessä inflammatorisiin sairauksiin kuten Crohnin tautiin, joihinkin reumasairauksiin ja jopa ateroskleroosiin. 19.2.2018Georgios Antonoglou Tiede VäitösHampaiston vaihduntavaihe pidentynyt suomalaislapsilla Pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ja purennan kehityksen tuntemus on tärkeää arvioitaessa ortodonttisen hoidon tarvetta ja ajoitusta. Purentapoikkeamat ovat yleisiä; niiden esiintyvyys vaihtelee 39:stä 93 %:iin. 19.2.2018Ritva Eskeli Tiede VertaisarvioituKeraamit hammashoidon materiaaleina Keraamisten materiaalien käyttäminen on olennainen osa korjaavaa ja proteettista hammashoitoa. Keraamien perinteinen käyttökohde metallirungon pinnoitemateriaalina on monipuolistunut materiaalikehityksen myötä kokokeraamisiin rakenteisiin. 19.2.2018Marisa Laurila, Jenni Hjerppe, Pekka Vallittu, Johanna Tanner Tiede VäitösSysteeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen Paksu- ja peräsuolisyöpä (kolorektaalisyöpä) on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Yli 3 000 suomalaista sairastuu vuosittain kolorektaalisyöpään, ja lähes 1 200 menehtyy tautiin. Tällä hetkellä käytössä olevat varhaisen diagnostiikan ja ennusteen arvioinnin menetelmät eivät ole riittäviä. 19.2.2018Tiina Kantola Tiede VäitösHuuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa Suomessa syntyy vuosittain noin 130 halkiolasta. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä päänalueen epämuodostumia. Halkio voi aiheuttaa syömis-, ulkonäkö-, korva-, puhe-, hampaisto-, purenta- ja psykososiaalisia ongelmia. 19.2.2018Riitta Lithovius Lataa lisää
Tiede VäitösKasvaimen alainen sidekudos vaikuttaa pään ja kaulan suu- ja ihosyöpien käyttäytymiseen Pään ja kaulan alueella esiintyvät suun limakalvon (SLS) ja ihon (ILS) levyepiteelikarsinoomat ovat peräisin epiteelin keratinosyyteistä. Nämä toisiaan muistuttavat syövät eroavat niin taustatekijöiden kuin ennusteen osalta. SLS:n tärkeimpiä taustatekijöitä ovat alkoholi ja tupakointi. ILS:n taustatekijänä on – varsinkin pään ja kaulan alueella – uv-säteily. 19.2.2018Abdirisak Ahmed Haji Omar
Tiede VäitösKäänteinen yhteys seerumin D-vitamiinin aktiivisen muodon ja parodontaali-infektion välillä Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinilla on suotuisten luuvaikutusten lisäksi anti-inflammatorisia ominaisuuksia ja keskeinen rooli myös tulehdusreaktiossa. Alhaisen D-vitamiinitason onkin raportoitu olevan yhteydessä inflammatorisiin sairauksiin kuten Crohnin tautiin, joihinkin reumasairauksiin ja jopa ateroskleroosiin. 19.2.2018Georgios Antonoglou
Tiede VäitösHampaiston vaihduntavaihe pidentynyt suomalaislapsilla Pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ja purennan kehityksen tuntemus on tärkeää arvioitaessa ortodonttisen hoidon tarvetta ja ajoitusta. Purentapoikkeamat ovat yleisiä; niiden esiintyvyys vaihtelee 39:stä 93 %:iin. 19.2.2018Ritva Eskeli
Tiede VertaisarvioituKeraamit hammashoidon materiaaleina Keraamisten materiaalien käyttäminen on olennainen osa korjaavaa ja proteettista hammashoitoa. Keraamien perinteinen käyttökohde metallirungon pinnoitemateriaalina on monipuolistunut materiaalikehityksen myötä kokokeraamisiin rakenteisiin. 19.2.2018Marisa Laurila, Jenni Hjerppe, Pekka Vallittu, Johanna Tanner
Tiede VäitösSysteeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen Paksu- ja peräsuolisyöpä (kolorektaalisyöpä) on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Yli 3 000 suomalaista sairastuu vuosittain kolorektaalisyöpään, ja lähes 1 200 menehtyy tautiin. Tällä hetkellä käytössä olevat varhaisen diagnostiikan ja ennusteen arvioinnin menetelmät eivät ole riittäviä. 19.2.2018Tiina Kantola
Tiede VäitösHuuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia Pohjois-Suomessa Suomessa syntyy vuosittain noin 130 halkiolasta. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä päänalueen epämuodostumia. Halkio voi aiheuttaa syömis-, ulkonäkö-, korva-, puhe-, hampaisto-, purenta- ja psykososiaalisia ongelmia. 19.2.2018Riitta Lithovius