Pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooma on maailmanlaajuisesti kahdeksanneksi yleisin syöpä, ja 60 % tapauksista diagnosoidaan jo paikallisesti levinneinä.
Vaikka syövän diagnosoinnissa ja hoidossa on tapahtunut merkittävää edistystä, hoitojen epäonnistuminen pysyy merkittävänä haasteena, mikä johtaa syövän uusiutumiseen ja leviämiseen. Karsinoomien heterogeenisyys vaikuttaa hoitovasteisiin, mikä korostaa kiireellistä tarvetta kehittää yksilöllistettyjä hoitomuotoja ja toimivia laboratoriomalleja, jotka voivat ennustaa hoidon tehoa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kolmea toisiinsa liittyvää osa-aluetta: ympäristöriippuvaista solukäyttäytymistä, yksilöllisiä hoidon testauskokeita sekä stroomasolujen vaikutusta syöpäsolujen kasvuun ja hoidon vasteeseen. Tavoitteena on parantaa lääketestien suorittamista hyödyntämällä erilaisia in vitro- ja in vivo -malleja. Erityisesti keskitymme siihen, miten erilaiset soluviljelymatriisit vaikuttavat syöpäsolujen käyttäytymiseen ja suunnittelemme yksilöllisiä hoitokokeita.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa analysoimme viiden erilaisen soluväliaineen (Matrigel, kollageeni, Myogel, fibronektiini, fibrin) vaikutuksia syöpäsolujen fenotyyppiin. Matriisin tyyppi vaikutti merkittävästi syöpäsolujen käyttäytymiseen osoittamalla sekä jatkuvia että solulinjakohtaisia vaikutuksia. Tämä korostaa tarvetta valita matriiseja, jotka jäljittelevät mahdollisimman tarkasti in vivo -ympäristöä, jotta voidaan suorittaa luotettavia in vitro -kokeita.
Toisessa osassa arvioimme kolmea syöpähoidon testausmenetelmää suusyövän hoidossa käyttämällä myogeelillä päällystettyjä levyjä, seeprakalan ksenograftia ja mikrofluidista analyysiä. Tulokset osoittivat vahvaa yhteyttä testitulosten ja potilaiden kliinisen vasteen välillä, mikä viittaa siihen, että nämä testausmenetelmät voivat ennustaa hoidon tehoa. Erityisesti seeprakalan ksenograftimalli osoittautui lupaavaksi testausalustaksi, mikä voi auttaa kehittämään yksilöllisiä hoitoja.
Kolmannessa osassa tutkittiin pään ja kaulan alueen karsinoomasolujen sekä erilaisten stroomasolujen yhteiskasvatusta seeprakalan ksenograftimallissa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten normaalin ikenen sidekudossolut (NOF), syövän sidekudossolut (CAF), makrofagit, CD4+ T -solut ja ihmisen napanuoran endoteelisolut (HUVEC) vaikuttavat syöpäsolujen kasvuun ja sädehoidon vasteeseen. CAF-solut lisäsivät merkittävästi syöpäsolujen kasvua, kun taas HUVEC-solujen vaikutus oli päinvastainen. Tämä tutkimus esittelee uuden lähestymistavan stroomasolujen vuorovaikutusten tutkimiseen pään ja kaulan alueen karsinoomassa ja avaa uusia näkökulmia hoitostrategioihin ja mahdollisuuksia kehittää tehokkaita, yksilöllisiä syöpähoitoja.
Advancing preclinical evaluation: 3D and zebrafish models for head and neck cancer treatment testing
Wahbi Wafa
PhD
VASTAVÄITTÄJÄ
Kirsi Ketola, dosentti
Itä-Suomen yliopisto
KUSTOS
Tuula Salo, professori
Helsingin yliopisto
ESITARKASTAJAT
Klaus Elenius, professori
Turun yliopisto
Daniela Elena Costea, professori
Bergenin yliopisto
OHJAAJAT
Tuula Salo, professori
Helsingin yliopisto
Ahmed Al-Samadi, dosentti
Helsingin yliopisto
Verkkojulkaisun osoite:
https://helda.helsinki.fi/items/7f70cf77-637c-4b2a-a91d-3e0c436f6f5d