Väitöskirjatyössä tutkittiin kliinisesti purennan piirteiden esiintyvyyttä, alaleuan liikelaajuutta ja oikomishoidon tarvetta hampaiston eri kehitysvaiheissa olevilla virolaislapsilla. Lisäksi selvitettiin hammaslääkärin määrittämää oikomishoidon tarvetta ja vaikeusastetta kansainvälisen ICON-hoidontarveindeksin avulla.

Perinteisesti suunterveys on tarkoittanut ehjiä hampaita ja tervettä suuta ilman sairauksia ja kipua. Nykyään se käsittää myös emotionaalisen hyvinvoinnin ja kyvyn sosiaaliseen kanssakäymiseen ilman epämukavuutta tai nolouden tunnetta. Tyytyväisyys hymyyn ja kasvojen ulkonäköön on tällöin tärkeä tekijä terveyden ylläpidossa ja edistämisessä.

Kalvo-oikominen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, mikä johtuu paljolti valmistajien aggressiivisista markkinointikampanjoista.

Vaikeat purentavirheet, joita ei voi hoitaa konservatiivisella oikomishoidolla, voidaan hoitaa ortodonttis-kirurgisesti. Myös obstruktii­vista uniapneaa sairastavat potilaat voivat tarvita ortognaattista kirurgiaa, jos muilla hoitomuodoilla ei saada aikaan riittävää hoitovastetta tai jos potilaalla on uniapnean lisäksi myös vaikea, leikkaushoitoa vaativa purentavirhe.

Pään ja kaulan alueen syövät ovat maailman kuudenneksi yleisimpiä syöpätyyppejä. Maailmanlaajuisesti niihin sairastuu vuosittain 700 000 ihmistä, Suomessa noin 900. Vaikka hoidot ovat kehittyneet ja parantuneet, kaikkien näiden syöpien viiden vuoden eloonjäämisennuste on yhä alle 50 %.

Hammashoitoon liittyvä pelko on yleistä ja melko pysyvää. Suomalaisista aikuisista 40 % pelkää hammashoitoa, ja joka kymmenennellä pelko on voimakasta.