Hammaslääkärilehti
  • Uutiset
  • Tiede
  • Ihmiset
  • Mediakortti
  • Ota yhteyttä
  • Digilehti
  • På svenska
Tiede
VäitösIäkkäiden kotihoidon asiakkaiden suunterveys tulisi huomioida rutinoidusti

Ikääntyvän väestön suunterveyden ylläpitäminen tuo monitahoisia haasteita, ja erityisesti iäkkäillä, jotka ovat riippuvaisia avun tarpeesta. Suu­sairauksien riski kasvaa ikääntyessä. Suuhygieniasta on hankalampaa huolehtia omatoimisesti toiminnallisten, kognitiivisten tai gerasteniaan liittyvien­ syiden takia. Kotihoidossa on hyvin erilaisen avun tarpeessa olevia iäkkäitä henkilöitä, joiden kotihoito perustuu arvioituun hoidon tarpeeseen.

17.2.2023Riikka Salmi
Tiede
VäitösHuuli- ja suulakihalkiopotilaat kokevat sekä fyysisiä että psyykkisiä haasteita

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kasvojen alueen poikkeamia. Suomessa halkiolapsia syntyy noin 120 vuodessa. Suulakihalkioiden esiintyvyys on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen suuri. Halkiolapsilla on suuri hoidontarve. He kohtaavat lukuisia sekä fyysisiä että psyykkisiä halkioon liittyviä haasteita elämänsä aikana. Hoitotaakka on merkittävä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Fyysiset ongelmat, kuten purentavirheet, voivat olla yhteydessä psykologisiin haasteisiin halkiopotilailla.

17.2.2023Mirjami Corcoran
Tiede
VäitösImmuunivasteen säätelijämolekyylit suusyövän kehityksessä

Pään ja kaulan alueen syöpä on kahdeksanneksi yleisin syöpätyyppi maailmassa. Suurin osa pään ja kaulan alueen syövistä on suusyöpiä, joista yleisin on kielisyöpä. Kielisyöpien ilmaantuvuus on kasvussa ilman sel­keää etiologista syytä. Uusin lisäys suusyöpien hoitoon ovat immuunivasteen säätelijämolekyylien estäjät. Lääkkeet tehostavat elimistön omia immuunivasteita syöpäsoluja kohtaan estämällä immuunipuolustuksen negatiivista säätelyä.

27.1.2023Meri Sieviläinen
Tiede
VäitösEhkäisevän ja korjaavan hoidon tarve suomalaisilla aikuisilla

Hammashoitoimenpiteet keskittyvät Suomessa korjaavaan hoitoon ja vähemmän ehkäisevään hoitoon. Tutkittu tieto suomalaisten kariesvaurioiden koko kirjosta on puuttunut, ja saatavilla ollut tieto on ohjannut resursseja korjaavaan hammashoitoon. Selvitin tässä neljästä osatyöstä koostuvassa väitöskirjatutkimuksessa kariesvaurioiden vakavuusastetta sekä vaurioihin vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä.

27.1.2023Anne Laajala
Tiede
VäitösIhosolujen erilaistumiseen vaikuttavat mekanismit

Väitöskirjatyössäni tutkin tärkeimmän ihosyöpiin altistavan tekijän, ultraviolettisäteily UVB:n vaikutuksia ihon pintakerroksen (epidermiksen) solujen, keratinosyyttien, toimintaan ja solunulkoisen väliaineen komponentin, hyaluronaanin (HA:n) aineenvaihduntaan. Lisäksi työssä tutkittiin UVB:n aikaansaamia yleisiä muutoksia keratinosyyttien geeniekspressiossa DNA-menetelmien avulla.

27.1.2023Lasse Hämäläinen
Tiede
VäitösaMMP-8-entsyymitesti paro­­dontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnostiikassa ja hoidossa

Parodontiitti ja peri-implantiitti ovat parodontiumin monimuotoisia tulehdustiloja, jotka ovat yleisiä aikuisväestöllä.

2.1.2023Hanna Lähteenmäki
Lataa lisää
Hammaslääkärilehti

Hammaslääkärilehteä julkaisee Hammaslääkäriliitto, jonka missio on auttaa hammaslääkäriä onnistumaan työssään.

ISSN 0355-4090 (painettu)
ISSN 2489-5008 (verkkojulkaisu)

  • Tiede
  • Uutiset
  • Ihmiset
  • På svenska
  • Kirjoitusohjeet
  • Mediakortti
  • Media kit
  • Ota yhteyttä
  • Suomen Hammaslääkäriliitto
2023 Suomen Hammaslääkärilehti Tietosuojaseloste Cookie asetukset