Ikääntyvän väestön suunterveyden ylläpitäminen tuo monitahoisia haasteita, ja erityisesti iäkkäillä, jotka ovat riippuvaisia avun tarpeesta. Suu­sairauksien riski kasvaa ikääntyessä. Suuhygieniasta on hankalampaa huolehtia omatoimisesti toiminnallisten, kognitiivisten tai gerasteniaan liittyvien­ syiden takia. Kotihoidossa on hyvin erilaisen avun tarpeessa olevia iäkkäitä henkilöitä, joiden kotihoito perustuu arvioituun hoidon tarpeeseen.

Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kasvojen alueen poikkeamia. Suomessa halkiolapsia syntyy noin 120 vuodessa. Suulakihalkioiden esiintyvyys on Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen suuri. Halkiolapsilla on suuri hoidontarve. He kohtaavat lukuisia sekä fyysisiä että psyykkisiä halkioon liittyviä haasteita elämänsä aikana. Hoitotaakka on merkittävä lapselle itselleen, hänen vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Fyysiset ongelmat, kuten purentavirheet, voivat olla yhteydessä psykologisiin haasteisiin halkiopotilailla.

Pään ja kaulan alueen syöpä on kahdeksanneksi yleisin syöpätyyppi maailmassa. Suurin osa pään ja kaulan alueen syövistä on suusyöpiä, joista yleisin on kielisyöpä. Kielisyöpien ilmaantuvuus on kasvussa ilman sel­keää etiologista syytä. Uusin lisäys suusyöpien hoitoon ovat immuunivasteen säätelijämolekyylien estäjät. Lääkkeet tehostavat elimistön omia immuunivasteita syöpäsoluja kohtaan estämällä immuunipuolustuksen negatiivista säätelyä.

Hammashoitoimenpiteet keskittyvät Suomessa korjaavaan hoitoon ja vähemmän ehkäisevään hoitoon. Tutkittu tieto suomalaisten kariesvaurioiden koko kirjosta on puuttunut, ja saatavilla ollut tieto on ohjannut resursseja korjaavaan hammashoitoon. Selvitin tässä neljästä osatyöstä koostuvassa väitöskirjatutkimuksessa kariesvaurioiden vakavuusastetta sekä vaurioihin vaikuttavia tekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä.

Väitöskirjatyössäni tutkin tärkeimmän ihosyöpiin altistavan tekijän, ultraviolettisäteily UVB:n vaikutuksia ihon pintakerroksen (epidermiksen) solujen, keratinosyyttien, toimintaan ja solunulkoisen väliaineen komponentin, hyaluronaanin (HA:n) aineenvaihduntaan. Lisäksi työssä tutkittiin UVB:n aikaansaamia yleisiä muutoksia keratinosyyttien geeniekspressiossa DNA-menetelmien avulla.

Parodontiitti ja peri-implantiitti ovat parodontiumin monimuotoisia tulehdustiloja, jotka ovat yleisiä aikuisväestöllä.