Leukanivelen toimintahäiriöt, kuten osteoartroosi, ovat kliinisessä työssä arkipäivää, mutta niiden kudostason taustamekanismeja tunnetaan yhä puutteellisesti. Leukanivelen rusto poikkeaa rakenteeltaan ja aineenvaihdunnaltaan useimmista muista nivelistä, mikä saattaa osaltaan selittää sen erityistä herkkyyttä biologisten ja mekaanisten tekijöiden muutoksille.

Tapaturmien määrä on kasvussa maailmanlaajuisesti. Suomessa niiden vuoksi tarvitsee sairaalahoitoa yli 50 000 ihmistä vuosittain. Kasvomurtumia esiintyy jopa 10–15 prosentilla kaikista traumapotilaista, eivätkä ne ole aina vain esteettisiä tai paikallisia vammoja.

Monoliittinen yttriumilla osittain stabiloitu zirkonia on laajasti käytössä korjaavassa hammashoidossa sen lujuuden, kulutuskestävyyden, esteettisyyden ja hyvän kudosyhteensopivuuden vuoksi. Lämpötilan vaihtelut, mekaaninen rasitus ja kliinisessä työssä tehtävät muokkaukset voivat kuitenkin vaikuttaa zirkonian mekaanisiin ja optisiin ominaisuuksiin.

Hammasperäiset infektiot voivat edetessään johtaa vakaviin seurauksiin, jotka edellyttävät sairaalahoitoa tai jopa teho-osastohoitoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vakavien sairaalahoitoa vaativien hammasperäisten infektioiden tausta­tekijöitä, kliinisiä piirteitä ja hoitoa erityisesti sukupuolten välisten erojen näkökulmasta.

Huuli- ja suulakihalkiot ovat kasvojen alueen yleisimpiä synnynnäisiä rakennepoikkeamia sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa syntyi vuonna 2020 yhteensä 88 lasta, joilla oli huulen ja/tai suulaen alueen halkio (THL).

Sädehoitoa käytetään pään ja kaulan alueen syöpien (HNC) hoidossa joko itsenäisenä hoitokeinona, leikkauksen liitännäishoitona tai kemosädehoitona. Sädehoidolla on kuitenkin useita suunterveyttä heikentäviä haittavaikutuksia, jotka altistavat hampaiston parodontiitille.