Mitä kollegat lukevat? Katsoin edellisten kuuden kuukauden luetuimpien artikkelien listaa hammaslääketieteen ykköslehdestä, joka on Journal of Dental Research (JDR).
Toiseksi luetuin artikkeli oli katsausartikkeli tekoälyn käytöstä hammaslääketieteessä (1). Artikkeli on julkaistu jo vuonna 2020, mutta aihe on edelleen kiinnostava, uskaltaisin jopa väittää, että ehkä jopa kiinnostavampi kuin vuosikymmenen alussa. Tämän jälkeen samaisessa lehdessäkin on kirjoitettu useita artikkeleita tekoälyyn liittyen. Kehitys on ollut kovaa.
Schwendicken ja ryhmän vajaa viisi vuotta sitten kirjoittamista osittain tulevaisuutta ennustavista menetelmistä osa on nyt jo käytössä olevia työkaluja. Tekoälyä käytetään erilaisten kuvien tulkinnassa diagnostiikan tai hoitotoimenpiteiden tukena, ja myös ChatGPT:stä on olemassa malli, jossa hammaslääketieteen alalla voidaan yhdistää tekstitietoa kuviin (2). Kuinka näitä tekoälyn mahdollisuuksia pystyisi hyödyntämään optimaalisesti muttei sokeasti päivittäisessä työssä? ”Hyvä renki, mutta huono isäntä” ja mitä näitä muita sanontoja nyt
onkaan.
Luetuin artikkeli oli kesällä sähköisesti ja marraskuussa paperiversiona ilmestynyt artikkeli suunterveyttä koskevasta päätöksenteosta: Mitä mahdollisuuksia ja haasteita on näyttöön perustuvalla päätöksenteolla (3). Jo otsikon perusteella voisi ajatella artikkelin olevan suoraan syöttö lapaan sote-alueiden suunterveyden palveluja suunnitteleville virkamiehille. Pidemmälle luettuani totesin sen olevan hyvää luettavaa meille kaikille; hammaslääkäreille ja tutkijoille.
WHO on todennut, että suun terveydenhuoltojärjestelmiin tarvitaan muutoksia (4). Suunnitelma tarvitaan, koska suun alueen tautitaakan on todettu olevan suuri, ja tämä aiheuttaa menoja paitsi suun sairauksien, myös niihin liittyvien yleissairauksien kautta. Tämä vaikuttaa laajemminkin yhteiskuntaan ja lisää muun muassa poissaoloja sekä koulusta että työpaikoilta.
Vaikka kyse onkin tieteenalamme ykköslehden luetuimmista jutuista viimeisen puolen vuoden aikana, eivät verkkosivuilla näkyvät katselut tai artikkelin lataukset päätä huimaa. Vajaa kymmenentuhatta katselua tai latausta muutaman kuukauden aikana olisi tiktokkaajalle tai tubettajalle mahalasku, mutta meidän rajatussa kohderyhmässämme sillä päästään maailmanlaajuisella jakelulla kirkkaasti top kolmoseen. Kaksi muuta neljän luetuimman artikkelin joukossa olivat myös tuttuja, molempiin olen hiljattain omissa töissäni viitannut. Kariologiasta kiinnostuneille tiedoksi, artikkelit voi käydä lukemassa JDR:n sivuilla.
Viitteet:
Schwendicke F, Samek W, Krois J. Artificial Intelligence in Dentistry: Chances and Challenges. J Dent Res 2020 Jul; 99(7): 769–774.
Huang H, Zheng O, Wang D, Yin J, Wang Z, Ding S ym. ChatGPT for shaping the future of dentistry: the potential of multi-modal large language model. Int J Oral Sci 2023 Jul 28; 15(1): 29.
Listl S, Baltussen R, Carrasco-Labra A, Carrer FC, Lavis JN. Evidence-Informed Oral Health Policy Making: Opportunities and Challenges. J Dent Res 2023 Nov; 102(12): 1293-1302.
World Health Organization. 2023. Draft global oral health action plan (2023–2030). Geneva (Switzerland): World Health Organization.