Työnantajien koko kasvaa. Työhyvinvointia kannattaa edistää. Tulevaisuutta pitäisi tarkastella myös hoidon kysynnän näkökulmasta. Näin kiteyttää liiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki. Entä miten tutkimustieto näyttäytyy hammaslääkärille? Tästä kertoo jutun lomassa EHL Miika Hyvönen.
Hammaslääkäriliitto lähettää hammaslääkäreille säännöllisesti kyselyjä heidän työtilanteestaan ja hyvinvoinnistaan. Muitakin asioita tiedustellaan, koska tarkka tieto palvelee edunvalvontatyötä.
– Ilman tutkimustoimintaa laukoisimme olettamuksia, liitossa 14 vuotta erikoistutkijana työskennellyt YTT Jaakko Koivumäki toteaa.
– Tutkittu tieto tuo lisäarvoa kehittämistyöhön ja palvelee sitä kautta yhteiskuntaa laajemminkin. Ei tarvitse vain heittää, että näin se ehkä on, vaan tutkimukset antavat selkänojan.
Hammaslääkäriliitto koetaan uskottavaksi ja vastuulliseksi asiantuntijaorganisaatioksi. Päättäjät kutsuvat liiton edustajia asioita valmisteleviin työryhmiin ja kuuntelevat. Yksittäiselle jäsenelle kaikista koottu tilastotieto näyttäytyy vaikkapa palkkaneuvontatyössä.
Tutkimusmateriaalina jo liiton jäsenrekisteri on aarreaitta, josta selviää hammaslääkärien sijoittuminen eri puolille Suomea, erikoisoikeuksien määrät ja ammattikunnan ikärakenne.
Työmarkkinatutkimus toistuu joka vuosi
Kattavimman kuvan työajoista, palkoista, yrittäjätuloista, täydennyskoulutuspäivistä, sote-uudistuksen vaikutuksista ja yksityisen sektorin potilasmääristä antaa vuosittainen Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimus.
Sitä on toistettu nykyisessä muodossaan vuodesta 2012 lähtien, mutta osaa tiedoista on muissa yhteyksissä kerätty samankaltaisina jo 1970-luvulla.
– Yksi aina toistettava kysymys on yksityishammaslääkärien potilasmäärä, Koivumäki kertoo.
– Mietimme joskus, että vaihtoehdot liikaa, sopivasti ja liian vähän voivat vaikuttaa turhan suoraviivaisilta, mutta pitkällä aikavälillä ne piirtävät selkeän kuvan Suomen taloustilanteesta. Heikot suhdanteet, varsinkin jos niihin liittyy työttömyyden kasvua, heijastuvat yksityisen hammashoidon kysyntään.
”Työmarkkinatutkimus on tarpeellinen ja mielenkiintoinen, erityisesti kun kyseessä on seurantatutkimus. Muiden muassa yksityisen ja julkisen puolen yli- ja alikapasiteetti kiinnostavat.”
– Miika Hyvönen. Hyvönen tekee vastaanottotyötä ja työskentelee hammaslääketieteen kliinisenä sekä yliopisto-opettajana Kuopiossa ja Etelä-Savon alueella.
Tuoreimman eli viimevuotisen kyselyn mukaan potilasmääriä piti sopivana 74 prosenttia, liian vähäisinä 17 ja liian suurina 9 prosenttia yksityishammaslääkäreistä.
Tilastot kertovat rakennemuutoksesta
Työmarkkinatutkimuksesta näkyy sekä julkisen että yksityisen puolen laaja rakennemuutos. Työnantajien ja itsenäisten yrittäjien määrä vähenee, ja työnantajien koko kasvaa jatkuvasti.
– Isot ketjut ovat nousseet hallitseviksi. Noin kaksi kolmannesta yksityisistä hammaslääkäreistä työskentelee nykyisin valtakunnalliseen ketjuun kuuluvilla vastaanotoilla.
Kun Koivumäki aloitti erikoistutkijana viitisentoista vuotta sitten, tilastot kertoivat, että suurin osa yksityishammaslääkäreistä teki työpäivänsä itsenäisillä vastaanotoilla.
Julkistenkin työnantajien joukko harvenee. Hyvinvointialueiden käynnistyttyä julkisen puolen yli sata kunta- ja kuntayhtymätyönantajaa katosi ja niiden tilalle tuli parikymmentä hyvinvointialuetta.
Tällöin on hyvä tarkastella, miten itsenäinen hammaslääkäri kokee olevansa suuressa yksikössä.
– Kliininen autonomia on säilynyt, mutta sitäkin voidaan jossain määrin ohjata talousraamien kautta, Koivumäki arvelee.
Toinen merkittävä viimeisen vuosikymmenen trendi on vuokralaisina toimivien ammatinharjoittajayrittäjien määrän kasvu. Useimmiten ketjulle maksettava vuokra määräytyy prosenttilaskutuksella, eli hammaslääkärin saama palkkio on jokin sovittu prosentti potilaslaskutuksesta.
– Olen aina ihmetellyt, että nollatuntisopimuksiksi haukutut järjestelyt eivät juurikaan herätä hammaslääkäreissä vastustusta. Jos työn vuokraaja edellyttää viiden tunnin paikallaoloa ja potilaita riittää kolmeksi, niin tämä ei kuulosta minusta kovin reilulta riskien jakamiselta.
Työn imu antaa lisää hyvinvointia
Työhyvinvointia Hammaslääkäriliitto tutkii yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Hyvinvointia kannattaa tutkia, koska sen vaikutukset näkyvät suoraan päivittäisessä työssä.
– Kun työn imua saadaan lisätyksi, sillä on suora yhteys myös työn tuottavuuteen. Innostunut ihminen tekee aikayksikköä kohden enemmän työsuoritteita, Koivumäki sanoo.
– Ne, joilla oli vahva työn imu, saivat enemmän toimenpidepalkkioita, hän tiivistää TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakasen kanssa noin kymmenen vuotta sitten kirjoittamansa tutkimusartikkelin havainnot.
”Vastaan mielelläni hyvin tehtyyn kyselyyn, jossa kysymykset ja vastausvaihtoehdot ovat selkeät ja johon vastaamiseen menee muutamia minuutteja. Tällaisiin tulee vastatuksi ilman kannustettakin. Toki se, että tietää tutkimustulosten olevan hyödynnettävissä, toimii jo itsessään kannustimena.”
– Miika Hyvönen
Parempi työhyvinvointi voisi auttaa myös osa-aikatyön vähentämisessä. Noin kolmannes hammaslääkäreistä kertoo osa-aikaisuutensa syyksi työkuormituksen. Vuoden 2012 kyselyssä työkuormitukseen viittasi neljäsosa vastaajista.
Reilu neljännes vastaa ja niin on hyvä
Liiton kyselyiden vastausaktiivisuus pyörii 25–30 prosentissa. Joissakin korona-ajan pikaisissa selvityksissä jopa puolet innostui vastaamaan. Työmarkkinatutkimuksen viimekertainen 28 prosenttia on Koivumäen mukaan aivan hyvä tulos.
– Sillä voidaan saada kelpo dataa.
Suomessa on noin 4 500 hammaslääkäriä, 28 prosenttia tarkoittaa yli tuhatta vastaajaa. Haastetta tutkijalle tuovat pienikokoiset ammattiryhmät, joilla työskentelee pari prosenttia vastaajista.
Jos vastauksia tulisi vielä enemmän, pienempien sektorien ja työpaikkojen tilanne saataisiin luotettavammin esille.
Perustutkimusten lisäksi liitto on parin viime vuosikymmenen kestäessä tehnyt kymmeniä erillisiä tutkimuksia, joista iso osa on tyydyttänyt kulloinkin esiin nousseita tiedontarpeita. Niitä on tehty kuntavaalitavoitteiden, työehtosopimusneuvottelutavoitteiden ja erikoishammaslääkärikoulutuksen kehittämisen tueksi.
Liitto toteuttaa myös pikaisia selvityksiä, ad hoc -tutkimuksia, jotka olivat merkittäviä korona-aikana, kun kaikki kiireetön hoito keskeytettiin kokonaan.
”Korona-ajan kyselyt eivät yksittäisinä kyselyinä varsinaisesti jääneet mieleen, mutta toki koin tärkeänä, että poikkeustilanteessa liitto kartoitti tilannetta kentällä jäsenistön piirissä.”
– Miika Hyvönen
– Saimme lähes reaaliaikaisen tilannekuvan, josta oli todella paljon hyötyä siinä tilanteessa, Koivumäki kertoo.
Hoidon kysynnän kehitys kiinnostaa
Koivumäki toivoo, että yliopistot ja THL tekisivät enemmän sosiaaliepidemiologista suun terveydenhuollon tutkimusta. Väestötutkimukseen perustuvat havainnot olisivat hyödyksi hoidon kysyntää arvioitaessa.
Hänen mukaansa lähitulevaisuuden hammaslääkärityövoiman tarjonnasta löytyy paljon tietoa mutta hoidon kysynnän kehittymisestä vähemmän. Kysyntä vaikuttaa olennaisesti valmistuvien opiskelijoiden työtilanteeseen.
– Että pystyisikö joku osoittamaan, että 2030-luvulla tarvitaan paljon nykyistä enemmän tai vähemmän hammaslääkäreitä, koska suunterveydessä tai hammaslääketieteessä tapahtuu jokin merkittävä muutos?
Koivumäki kritisoi ajatusta, että hammaslääkäreitä tarvitaan automaattisesti lisää, koska yhä useampi elää yhä vanhemmaksi omat hampaat suussaan. Väite ei toimi yksittäisenä argumenttina.
– Voi myös kysyä, kenelle tulee lisää työtä: hammaslääkärille vai suuhygienistille?
Ikähaitarin toisesta päästä löytyvät lapset, joiden hampaat ovat entistä paremmassa kunnossa. Karieksen vuoksi vaurioituneiden, poistettujen tai paikattujen hampaiden määrää kuvaavan DMF-indeksin kehitys kertoo paljon.
– 1970-luvulla DMF huiteli seiskan tuntumassa, nyt se on alle yhden. Tämä upea saavutus unohdetaan helposti, kun arvioidaan demografian vaikutusta hoidon tarpeen muutoksiin.
Karieksen määrää ja hoidon korjaavaa potentiaalia koskeva tutkimus auttaisi ennakoimaan tulevaisuuden hammaslääkäritarvetta.
”Juuri nyt kaipaisin tutkimusta esimerkiksi Kela-korvausten kohdentumisesta potilaille vs. yksityisten ketjujen osakkeenomistajille.”
– Miika Hyvönen
– Hammaslääketiedettä opiskelee sekä Suomessa että Kelan tukemana ulkomailla ennätysmäärä opiskelijoita. Absoluuttisena lukuna ja myös asukaslukuun suhteutettuna hammaslääkärien määrä alkaa kasvaa voimakkaasti 2030-luvulla.
Ideasta raportiksi
Tutkimusten aiheideat voivat tulla erikoistutkija Jaakko Koivumäeltä itseltään, kollegoilta tai Hammaslääkäriliiton valtuustolta tai hallitukselta. Syntyneitä ajatuksia pallotellaan ja kysymyksiä kehitellään työryhmässä.
Toistuvissa seurantatutkimuksissa, esimerkiksi työvoimatutkimuksessa, oleellisimmat kysymyspatterit on lyöty lukkoon jo vuosia sitten ensimmäisellä tutkimuskerralla.
Suppeammissa ad hoc -kyselyissä päävastuu on liitolla, mutta etenkin laajemmissa tutkimuksissa liitto on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi yliopistojen kanssa. Yhteistyökumppaneita voivat olla myös viranomaiset ja tutkimuslaitokset, kuten Työhyvinvointitutkimuksessa Työterveyslaitos TTL.
Osa tilastoista saadaan suoraan liiton jäsenrekisteristä, mutta tietoja ostetaan myös Tilastokeskukselta. Lisäksi Kela toimittaa liitolle tilastoja yksityisestä hammashoidosta.
Useimmiten tutkimusraportti on graafeja sisältävä Powerpoint tai PDF. Laajemmista tutkimuksista syntyy tieteellisiä artikkeleita ja muita julkaisuja.