Hammaslääkärilehti selvitti syyhytartunnan riskiä hammaslääkärin vastaanotolla kolmen eri skenaarion kohdalla. Syyhyn esiintyvyys on ollut kasvussa useamman vuoden niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Syyhypunkin aiheuttama kutiseva ihottuma ei todennäköisesti tartu hammaslääkärin vastaanotolla, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma.
Hoitotuolista seuraavaan potilaaseen?
– Hyvin epätodennäköistä, arvioi Lakoma.
– Syyhypunkki selviää jossain määrin tekstiileissä, kuten vaatteissa, mutta hammashoitotuolin tyypillinen nahkaverhoilu on sille huono selviytymisympäristö. Useimmiten punkki elää ihmisten kämmenissä ja käsivarren iholla. Hoitotuolin käsitukien pyyhintä potilasvaihdossa normaaliin tapaan riittää pitämään tartuntariskin pienenä.
Potilaasta hammaslääkäriin ja hoitohenkilökuntaan?
– Pidän riskiä avovastaanotolla hyvin pienenä, Lakoma sanoo.
– Punkki tarvitsee fyysisen kontaktin, tavallisesti viidestä kymmeneen minuutin ajan. Syyhyä sairastavalla potilaalla punkkeja on iholla tavallisesti 10–15 yksilöä. Niitä ei yleensä ole pään tai kasvojen alueella, vaan sormien väleissä, ranteissa, kyynärvarsien sisäpinnoilla, kainaloissa ja genitaalialueella.
Tartuntariskin suhteen omaa luokkaansa on karstasyyhy, jota esiintyy iäkkäillä ja immuunipuutteisilla ihmisillä. Taudin aiheuttaja on sama kuin tavanomaisessa syyhyssä, mutta punkkeja on satoja tai jopa tuhansia. Karstamuoto tarttuu tavanomaista syyhyä herkemmin myös pinnoilta.
– Jos karstasyyhyä aktiivivaiheessa sairastavaa potilasta pitäisi välttämättä hoitaa hammaslääkärin vastaanotolla tai hammaslääkäri tekee käynnin esimerkiksi hoivalaitokseen tai osastolle, tulisi hoito toteuttaa kosketusvarotoimin, kunnes molemmat syyhyn hoitokerrat on toteutettu ja hoitovaste varmistettu. Osastoilla ja hoivakodeissa myös tavallisen syyhyn tartuntariski on hammaslääkärin vastaanottohuonetta suurempi, ja kosketusvarotoimet 24 tunnin ajan ovat paikallaan, Lakoma sanoo.
Hammaslääkäristä potilaaseen?
– Erityisesti suojahanskojen ansiosta todennäköisyys tartunnalle on olemattoman pieni, Lakoma toteaa.
Hammaslääkärin ja muun terveydenhoitohenkilökunnan töihin paluuseen voidaan ylilääkärin mukaan soveltaa samaa ohjeistusta kuin mitä annetaan ohjeeksi päivähoitoon ja kouluun palaaville: lääkkeen aloituksesta vuorokauden kuluttua. Syyhylääkkeet tappavat punkit nopeasti.
Syyhypunkkinaaraan kaivamat onkalot eivät itsessään estä potilastyöskentelyä, onkalot ovat mikroskooppisen pieniä.
Syyhyä sairastava hammaslääkäri ei voi saada tartuntatautipäivärahaa ollessaan poissa töistä. Kyseessä ei ole valvottava eikä yleisvaarallinen tartuntatauti.
Hammaslääkärin työkykyisyyden kannalta keskeistä on ihon pysyminen ehjänä. Jos käsien iho kutinan vuoksi rikkoutuu, voi sairausloma olla tarpeen. Kutinaa hoidetaan muun muassa kortisonivoiteilla.