Syöpäseulontojen tavoitteena on syövän esiasteiden tai varhaisvaiheiden systemaattinen havaitseminen seulottavassa väestössä. Tarkoituksena on vähentää seulottavan syövän aiheuttamaa syöpäkohtaista kuolleisuutta. Monet tutkimukset ovatkin osoittaneet syöpäseulontojen vähentävän kuolleisuutta seulottavaan syöpään. Kriittisemmin seulontoihin suhtautuvat ovat sitä mieltä, että syöpäseulontojen tulisi vähentää kokonaiskuolleisuutta. Syöpäseulonnan tulisi siis pidentää elinikää kokonaisuudessaan eikä vain seulottavan syövän osalta.
Vuosia jatkunut keskustelu sai jälleen kierroksia, kun JAMA Internal Medicinessä julkaistiin laaja satunnaistettujen kokeiden meta-analyysi, joka selvitti kuuden syöpäseulonnan vaikutuksia elinikään (1). Tutkitut syöpäseulonnat olivat rintasyövän seulonta mammografialla, paksusuolisyövän seulonta kolonoskopialla, sigmoidoskopialla tai veren testauksella ulostenäytteistä, keuhkosyövän seulonta (nykyisiltä ja entisiltä tupakoitsijoilta) tietokonetomografialla sekä eturauhassyövän seulonta prostataspesifisellä antigeenitestillä (PSA).
Tutkimuksessa oli mukana 2,1 miljoonaa henkilöä, ja heitä seurattiin keskimäärin 10–15 vuotta. Tulokset osoittivat, että ainoastaan paksusuolisyövän seulonta sigmoidoskopialla lisäsi elinaikaa; keskimäärin 111 päivällä (95 %:n LV 0−274 päivää). Muuten elinajan lisäykset olivat lähellä nollaa päivää, esimerkiksi mammografiaseulontaan liittyvä elinajan pidennys oli 13 vuoden seurannassa 0 päivää (95 %:n LV, –190 − 237 päivää) ja PSA-seulonnan 37 päivää (95 %:n LV –37 − 73 päivää).
Tutkijat spekuloivat, voisivatko syöpäseulonnat ja löydöksiä seuraavat hoidot ja tutkimukset aiheuttaa ylimääräistä kuolleisuutta, mikä selittäisi sen, että kokonaiskuolleisuus ei vähene, vaikka syöpäkohtainen kuolleisuus monen syövän kohdalla seulonnan avulla väheneekin.
Tutkimusta referoitiin Lääkärilehdessä (2), ja sen jälkeen Suomen Syöpärekisterin edustajat kommentoivat asiaa (3). Syöpärekisterin Sarkealan ym. mukaan tulos johtuu siitä, että kuoleminen seulottaviin syöpiin on suhteellisen harvinaista verrattuna kaikkiin mahdollisiin kuolinsyihin. Lisäksi he toteavat, että seulontatutkimuksia ei ole suunniteltu osoittamaan eroa kokonaiskuolleisuudessa, sillä vaadittava tutkimuspopulaation koko ja seuranta-aika kasvaisivat moninkertaiseksi, mikä olisi erittäin tehotonta tutkimusresurssien käyttöä.
Kirjoituksesta ei tosin selvinnyt, kuinka näiden massiivisten seulontatutkimusten toteutus olisi välttämättä sen huonompaa julkisten resurssien käyttöä kuin se, että seulontoihin käytetään maailmanlaajuisesti moninkertaisesti suurempia resursseja tietämättä, pidentävätkö ne elinikää vaiko eivät. Arvelen että keskustelut tästä tärkeästä asiasta jatkuvat.
Eero Raittio
1. Bretthauer M, Wieszczy P, Løberg M ym. Estimated Lifetime Gained With Cancer Screening Tests: A Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials. JAMA Intern Med 2023; 183: 1196–1203. doi:10.1001/jamainternmed.2023.3798.
2. Kaseva N. Syöpäseulonta ei välttämättä lisää elinpäiviä. Suom Lääkäril 2023; 78: 1591.
3. Sarkeala T, Partanen V-M, Heinävaara S. Kokonaiskuolleisuus on ongelmallinen mittari syöpäseulonnan vaikuttavuudelle. Suom Lääkäril 2023; 78: 1739.