Sanotaan, että hammaslääkis koostuu ikään kuin kahdesta eri koulusta. Ensimmäiset kaksi vuotta preklinikassa ovat luentopainotteiset edeltäen seuraavien vuosien kliinisiä opintoja.
Ylemmiltä vuosikurssilaisilta olen kuullut, että klinikka on kuormittavampaa preklinikkaan verrattuna. Epävarmuutta on siedettävä enemmän, opinnot etenevät vauhdikkaammin, ja päivät ovat täydempiä.
Uuden vuoden alettua pyörähti käyntiin viimeinen lukuvuoden puolikas preklinikassa ennen klinikkavuosia. Vuodenvaihteeseen liittyy usein lupauksia, innokkuutta ja vahvaa motivaatiota. Joululomalla on saatu hengähtää opinnoista hetki, ja jaksetaan taas innostua uudesta.
Kirjassaan The 7 Habits of Highly Effective People (suom. erittäin tehokkaiden henkilöiden 7 tottumusta) Stephen R. Covey neuvoo teroittamaan sahansa säännöllisin väliajoin. Hän puhuu tässä tapojen ja rutiinien sahasta. Kun jatkuvasti otat yhden tavoistasi parannuksen kohteeksi, se heijastuu muihinkin tapoihisi. Tämä tapa voi liittyä urheiluun, ihmissuhteiden ylläpitoon tai miksipä ei vaikka opiskeluun.
Miten siis voisi teroittaa sahansa – tai ehkä tässä yhteydessä poransa – nyt viimeisien preklinikkakuukausien aikana, jotta se on sopivan terävä siihen mennessä, kun klinikassa ahertaminen vihdoin koittaa?
Aloitetaan perusteista, eli panosta yöuniin. Olemmehan juuri oppineet hermokurssilla, kuinka unen aikana tieto siirtyy lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen. Säännöllinen unirytmi on hyvä teroituskohde loman jäljiltä. Hermoista puheen ollen, omalla teroituslistallani on myös kasvojen alueen hermojen kertaus. Ne on sitten nopea palauttaa mieleen ennen tulevia puudutusharjoituksia.
Kesän aikaiseksi puuhaksi otan hampaan peruskurssien kertauksen. Viime kesänä kertailin kasvojen alueen anatomiaa vartin verran aamuisin. Ensi kesänä tuo vartti kuluu kariologian ja parodontologian perusteiden parissa. Perusteiden päälle on helpompi rakentaa uutta tietoa, kun pohja on vankka.
Uusi rutiini yhteisiin piirustushetkiin viisivuotiaan tyttäreni kanssa voisi olla hampaiden piirtäminen. Näin morfologiaa tulee samalla kerrattua. Jonkin verran olen jo nyt istunut hänen väritysseuranaan värittäen itse kuvia pienen peilin kautta. Peilin kautta työskentely vaatii vielä selkeästi lisää harjoittelua.
Jos välineistä haluaa tarkemmin oppia jo etukäteen, kannattaa mennä avustamaan ylempiä vuosikurssilaisia opetusklinikalle. Näin tulee tutuksi myös se, missä mitäkin säilytetään ja kuinka käytännön arjessa toimitaan. Arvokasta kokemusta saa myös, jos päätyy kesätöihin hammashoitajaksi.
Toki on keskityttävä myös kevään varsinaisiin kursseihin. Tarjottimella on mm. tautioppia ja farmakologiaa. Omallani on myös syventävien opintojen opinnäytetyön edistäminen. Tämän haluan saada työstettyä pois ennen klinikkavuosia. Ehkä klinikan kuormittavuutta saa näin vähän kevennettyä.
Huhuista huolimatta en pelkää tulevia vuosia. Odotan innolla pääseväni poran varteen kiinni. Tieto rakentuu vanhan päälle, ja pohjatietoa on kerrytetty jo paljon. Tässä on nyt sopivasti noin puoli vuotta aikaa tehdä tuosta pohjasta mahdollisimman tukeva ja teroittaa se oman poransa terä.
Mira Lehmonen
Kirjoittaja on toisen vuosikurssin denttari Kuopiosta.