Potilasasiakirjamerkintöjen laadinta on tärkeä lakien edellyttämä osa potilaan hoitoa. Nykyisin potilasiakirjamerkinnät laaditaan pääosin sähköisesti. Viime vuosien aikana niin Suomessa kuin muuallakin on puhuttu terveydenhuollon ammattilaisten lisääntyneestä hallinnollisesta työkuormasta. Suuri osa tästä taakasta syntyy erilaisten tekstien kirjoittamisesta tietokoneella.
Tästä huolimatta terveydenhuollon ammattilaisten konekirjoitusnopeudesta tiedetään vain vähän. British Medical Journalin joulunumerossa 2022 julkaistu hollantilaistutkimus pyrki selvittämään asiaa.
Tutkimukseen osallistui 2 690 henkilöä kahdesta hollantilaisesta yliopistosairaalasta (Amsterdam UMC) vuonna 2021. Osallistujajoukko rajattiin potilas-, tutkimus- tai opetustyötä sekä niihin läheisesti liittyviä tehtäviä tekeviin (esimerkiksi lääketieteellinen hallinto).
Osallistujia pyydettiin kopioimaan joulupukkiaiheisesta tekstistä (910 merkkiä välilyönteineen) niin paljon kuin he ehtivät 60 sekunnissa. Kyselyyn pystyi vastaamaan vain tietokoneella. Vastauksista laskettiin oikein kirjoitettujen sanojen (5 merkkiä välilyönteineen) määrä minuutissa.
Keskimäärin vastaajat kirjoittivat 60,1 (minimi 8, maksimi 137) sanaa minuutissa. Lääkärit sekä tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä töitä tekevät olivat keskimäärin nopeampia kirjoittajia (60–70 sanaa minuutissa) kuin hoito-, laboratorio tai hallinnollisia töitä tekevät (50–55 sanaa minuutissa). Sisätautilääkärit olivat lääkäreistä nopeimpia.
Tulosten mukaan miehet ja naiset kirjoittivat yhtä nopeasti. Vastaajat, jotka kertoivat suorittaneensa konekirjoituskurssin, olivat 20 % nopeampia kuin he, jotka eivät olleet suorittaneet konekirjoituskurssia.
Ikä oli voimakkaan negatiivisesti yhteydessä kirjoitusnopeuteen. Alle 30-vuotiaat kirjoittivat keskimäärin noin 70 sanaa minuutissa, kun 40–49-, 50–59- ja yli 60-vuotiailla keskiarvo jäi selvästi alle 50 sanaan minuutissa.
Toisaalta on syytä huomioida, että joulupukkiaiheisen tekstin kopioiminen ei vastaa todellista terveydenhuollon ammattilaisen työtä. Todellisuudessa monissa terveydenhuollon ammattilaisten työtehtävissä kirjoitetaan muistista, tekstiin sisältyy lyhenteitä ja kirjoittamisen tukena on muistiinpanoja. Kokemuksesta on varmasti myös apua päätettäessä, mitä kirjoitetaan ja mitä ei.
On kuitenkin helppo yhtyä hollantilaistutkijoiden johtopäätöksiin. Potilastietojärjestelmien tulisi tukea tekstien tuotantoa ja olla muutenkin käytettävyydeltään hyviä. Myös vaihtoehtoisia tapoja tekstien tuottamiseen kannattaa olla käytettävissä, esimerkiksi puheentunnistukseen perustuvat menetelmät voivat vähentää kirjoitustaakkaa. Lisäksi konekirjoituskursseille kannattaa osallistua.
Paluu epäselviin käsin kirjoitettuihin merkintöihin ei liene vaihtoehto.
Eero Raittio
HLT, EHL
Schuurman AR ym. Digital disparities among healthcare workers in typing speed between generations, genders, and medical specialties: cross sectional study. BMJ 2022; 379 doi: https://doi.org/10.1136/bmj-2022-072784.