Sosiaali- ja terveysministeriön asettama valmisteluryhmä suunnittelee parhaillaan uutta Kela-korvausmallia. Hallitusohjelman mukaisesti malli on määräaikainen ja sen tavoitteena on tukea perusterveydenhuollon jonojen purkamista. Suun terveydenhuollolle ja sen potilaille tärkeä muutos on tarkoitus toteuttaa nopealla aikataululla; hankkeen toimikausi päättyy tämän vuoden loppuun. Toistaiseksi työryhmän työn sisällöstä ei ole tihkunut tietoa ulos juuri lainkaan.
Siinä missä työryhmässä ovat edustettuna hyvinvointialueet, ei yksityistä terveydenhuoltoa edusta kukaan, ellei ministeriötä itseään tällaiseksi toimijaksi lueta. Valittu kokoonpano on erikoinen. Vaikka uudistuksen tarkoituksena on toki helpottaa hyvinvointialueiden taakkaa, on kysymys kuitenkin yksityisen terveydenhuollon potilaille kohdennetusta etuudesta. Yksityisen terveydenhuollon edustus olisi tällöin paikallaan.
Alan järjestöillä on usein hyvät kontaktit kentän toimijoihin. Järjestöillä on myös sellaista tietoa, mitä ministeriötasolla ei aina ole. Sen vuoksi yksityistä terveydenhuoltoa edustavien järjestöjen ottaminen mukaan valmisteluun olisi ollut suotavaa.
Todellinen vaikuttamisen paikka on lainvalmistelussa. Sidosryhmille on pidetty valmistelun yhteydessä kuulemistilaisuus, ja toinen tilaisuus on tulossa. Valmistelussa mukana olemista se ei korvaa. Pelkkä lausuntokierros käytännössä jo päätettyyn järjestelyyn ei myöskään ole riittävä mahdollisuus vaikuttaa. Jos järjestöjä ei ole mahdollista ottaa mukaan työryhmään, olisi joka tapauksessa ehdottoman tärkeää, että ne pidettäisiin tietoisina siitä, miten ja mihin suuntaan valmistelu etenee.
Orpon hallitusohjelmassa on erikseen otettu kantaa lainvalmistelun avoimuuteen: ”Lainvalmistelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään parantamalla koko prosessin seurannan avoimuutta.” Tätä avoimuutta toteutettaisiin paremmin siten, että lainvalmistelusta annettaisiin tietoa sen edistyessä. Prosessia on muuten hankala seurata.
Hammaslääkäriliiton näkemyksen mukaan korvauksia olisi kohdennettava siten, että hoidon tarve kokonaisuudessaan vähenisi. Suun terveydenhuollossa mahdollisuudet tähän ovat olemassa. Väestö olisi saatava säännölliseen hoitoon, koska sen on havaittu vähentävän hoidon tarvetta. Myös hoidon jatkuvuus vähentää potilaalle tehtäviä toimenpiteitä. Ennaltaehkäisyllä vähennetään suun sairauksia tehokkaasti. Paras tapa säästää kustannuksia on vähentää hoidon tarvetta. Korvausjärjestelmän olisi tuettava tätä tavoitetta.
Heikki Kuusela
Hammaslääkäriliiton lakimies