Hammaslääkäriliitto epäilee seitsemän kansanedustajan tekemän pakkopalvelua koskevan lakialoitteen toteuttamiskelpoisuutta. Jaamme huolen työvoiman riittävyydestä, mutta tämä ei ole oikea keino hoitaa asiaa, sanoo liiton hallituksen puheenjohtaja Pia Helander.
Suna Kymäläinen (sd) ja kuusi muuta kansanedustajaa ehdottivat viime viikolla, että vastavalmistuneille lääkäreille ja hammaslääkäreille määrättäisiin yliopistolain muutoksella kolmen vuoden pakollinen työskentely julkisessa terveydenhuollossa.
Lakialoitteessa pakkopalvelua esitetään ratkaisuksi erityisesti pienempien paikkakuntien terveyskeskusten lääkäripulaan. Työskentelyyn julkisessa terveydenhuollossa olisi sitouduttava kirjallisesti siinä vaiheessa, kun henkilö hyväksytään lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Kolmen vuoden pakollista työrupeamaa julkisessa terveydenhuollossa nimitetään aloitteessa palveluvelvoitteeksi ja sen esitetään kannustavan vastavalmistuneita töihin myös syrjäisempien seutujen terveyskeskuksiin.
Aloitteen allekirjoittajat viittaavat ehdotuksessaan upseereilla jo käytössä olevaan palvelussitoumukseen.
– Miten palveluvelvoite eli pakko lisäisi kannusteita hakeutua syrjäseuduille töihin? Hammaslääkärivajeen taustalla olevat syyt voidaan sivuuttaa pakolla, mutta ei palveluvelvoitteesta kannusteena voi puhua, ihmettelee Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri.
Aloitteessa myös ehdotetaan korvausvelvollisuutta, mikäli lääkäri tai hammaslääkäri laiminlöisi palvelussitoumuksen. Henkilön olisi korvattava valtiolle määrä, joka vastaa enintään puolta hänen koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.
Työolot ja johtaminen kuntoon ensin
Hammaslääkäriliitto esittää hammaslääkärivajeen ratkaisuksi työolojen, johtamisen ja kuormituksen määrän parempaa huomioimista.
– Onko pakko ylipäätään hyväksyttävä keino saada hammaslääkärit pysymään töissä hyvinvointialueilla? Pakon ja kepin sijaan tarvitaan mieluummin porkkanaa. Näkisin viisaampana hyvinvointialueiden työolojen kehittämisen sekä kuormituksen tasaamisen yksityisen ja julkisen sektorin kesken, Hietala-Lenkkeri sanoo.
Lakialoitteen allekirjoittajat ovat sosiaalidemokraattien, keskustan, kokoomuksen ja vihreiden kansanedustajia.
Eduskunnassa lakeja voidaan säätää tai muuttaa joko hallituksen esityksen tai kansanedustajan aloitteen pohjalta. Molempien käsittely etenee samalla tavalla.