Tiede

Käypä hoitoKäypä hoito -suosituksen päivitystiivistelmä: Hampaan paikkaushoito

26.5.2023
kh_suositus_banneri

Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu suun tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.

Hampaan paikkauksen tarkoitus on suojata pulpa ja pysäyttää kariesvaurion eteneminen.

Esiintyvyys ja altistavat tekijät

  • Vaikka tervehampaisten määrä etenkin nuorissa ikäluokissa lisääntyy, on pienellä osalla väestöstä paljon paikkaus­hoidon tarvetta.
  • Suuri kariesriskitekijöiden määrä altistaa kaiken ikäiset paikkaushoidolle ja lisääntyneelle paikkojen korjaus- ja uusimistarpeelleB.
  • Hampaan paikkaukseen johtaa useimmiten kariesvaurio, jota ei ole saatu pysäytettyä. Lohkeamiset ovat myös tavallinen paikkauksen aihe. Hampaiden erosiivinen kuluminen on yleistynyt nuorilla ja aikuisilla.

Diagnostiikka

  • Diagnostiikan perustana ovat esitiedot, kliininen tutkimus ja niitä täydentävä kuituvalo- ja röntgentutkimus.

Paikkauksen tarvetta ehkäisevät toimet

  • Paikkauksen tarvetta voidaan vähentää kariesvaurioiden ehkäisy- ja pysäytyshoidolla, jonka toteuttaminen on tärkeää myös silloin, kun joudutaan tekemään paikkaustoimenpiteitä. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta).

Hoitopäätös ja hoito

  • Paikkaustoimenpiteen aiheita ovat pysyvissä hampaissa muun muassa yli dentiinin puolivälin edennyt kariesvaurio tai dentiiniin ulottuva kavitoitunut kariesvaurio, joka ei ole puhdistettavissa, oireileva laaja-alainen dentiiniin ulottuva eroosiovaurio ja hampaan tai paikan lohkeaminen. Maitohampaissa paikkaus on aiheellinen, kun kariesvaurio on läpäissyt kiilteen.
  • Paikkauspäätös on aina yksilöllinen, ja siihen vaikuttavat kariesvaurioon ja potilaaseen liittyvät tekijät. Hoitomenetelmä ja -materiaali valitaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
  • Yhdistelmämuovi on yleisin paikkausmateriaali pysyvissä hampaissa, ja huolellisesti tehdyt yhdistelmämuovitäytteet ovat kestäviäB.
  • Keraamisia täytteitä suositellaan laajoihin kolmen tai useamman pinnan vaurioihin erityisesti poskihammasalueellaB ja juurihoidettuihin hampaisiinC,B.
  • Vanhojen hyväkuntoisten paikkojen pienten vaurioiden korjausta suositellaan. Korjatun yhdistelmämuovipaikan kesto on yhtä hyvä kuin kokonaan uusitun paikanB.
  • Vaikka amalgaamin käytöstä ollaankin luopumassa, ei hyväkuntoisten amalgaamitäytteiden vaihtamista kuitenkaan suositella etenkään kariesriskipotilaillaB.
  • Maitohampaissa paikkausaineena voidaan käyttää yhdistelmämuovia, kompomeeria tai lasi-ionomeeria. Maitoposkihampaiden kulmatäytteissä ja laajoissa vaurioissa on suositeltavaa käyttää teräskruunujaB.
  • Kariesvaurio määrää kaviteetin muodon. Kariesvaurion syvyyden perusteella päätetään, poistetaanko karioitunut kudos kaviteetin pulpaseinämältä kiinteään dentiiniin asti vai jätetäänkö pehmeää dentiiniä pulpaseinämälle perforaation välttämiseksi.
  • Yhdistelmämuovin sidostamiseen suositellaan kolmevaiheisia etsaa ja huuhtele -sidosaineita sekä yksi- tai kaksivaiheisia itse-etsaavia sidosaineitaB. Nykyisiä yksivaiheisia itse-etsaavia sidosaineita (universaalisidosaineita) käytettäessä suositellaan kiilteen tai koko kaviteetin etsaustaB.
  • Varsinaisen paikkausmateriaalin alla voidaan käyttää alusmateriaalina ohutta tai paksumpaa kerrosta juoksevaa yhdistelmämuovia, bulkkimuovia, lasi-ionomeeria tai kalsiumsilikaattiaB. Alusmateriaalin käyttö ei ilmeisesti vaikuta paikan kestoon tai paikkauksen jälkeiseen hypersensitiivisyyteenB.

Seuranta ja ennuste

  • Suun tutkimuskäynnillä arvioidaan aiemmin tehtyjen paikkojen laatu ja toimivuus ja potilaan kariesriski.
  • Paikkojen kestävyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten purentavoima ja kariesriskiB, paikan laajuus ja sijainti hammaspinnalla sekä hammaskaarella B, käytetty materiaaliB ja hammaslääkärin työskentelytavat.
  • Suomalaisen aineiston perusteella yhdistelmämuovipaikkojen vuosittainen menetys (AFR) oli 4,2 % 13 vuoden seurannassa.
  • Väli- ja poskihammasalueille tehdyistä keraamisista täytteistä jouduttiin 10 vuoden seurannan aikana uusimaan vuosittain 1–3 %.
  • Vähentynyt syljeneritys lisää paikkojen menetystä.

Kustannusnäkökohdat

  • Paikkaushoidon kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittävät.
  • Hampaaseen tehtyä paikkaa joudutaan korjaamaan tai uusimaan yleensä useita kertoja ihmisen elämän aikana.
  • Karioituneita maitoposkihampaita voidaan hoitaa kustannusvaikuttavimmin teräskruunuilla käyttäen Hallin tekniikkaaB.
  • Yhdistelmämuovipaikan korjaamisen ja uusimisen välillä ei ole havaittu eroa hoidon aiheuttamissa pitkäaikaiskustannuksissa tai kustannusvaikuttavuudessa.
  • Kariesvaurioiden ehkäisy osana terveitä elintapoja ja tarvittaessa yksilöllisesti kohdennettu pysäytyshoito ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta paikkaustoimenpiteitä merkittävästi edullisempia. Ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta).

 

Näytön asteen luokitus

A, vahva näyttö. Useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaisia.
B, kohtalainen näyttö. Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia tutkimuksia.
C, heikko näyttö. Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus.
D, hyvin heikko näyttö. Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia.

Lue myös
Etsitkö näitä?