Tiede

VertaisarvioituKaries (hallinta), päivitys

9.10.2020Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä: Vuokko Anttonen, Mirkka Järvinen, Kaija Komulainen, Antti Kämppi, Anne Laajala, Marja-Liisa Laitala, Marina Merne-Grafström, Kaisu Pienihäkkinen, Marja Pöl
kh_suositus_banneri

Tämä on  Hammaslääkärilehdessä nro 11/2020 julkaistun suosituksen tiivistelmä. Viittaus ja linkki suosituksen täyteen versioon ovat tekstin lopussa.

Tavoite

– Suosituksen tavoitteena on

  • ohjata ihmisiä huolehtimaan itse karieksen hallinnasta terveellisten elintapojen ja yksilöllisesti suunnitellun riittävän omahoidon avulla. Omahoitoon perustuva karieksen hallinta on kustannustehokasta sekä yksilöille että terveyspalvelujärjestelmälle
  • ohjata suun terveyden ammattihenkilöitä edistämään yksilöiden omahoitoa niin, ettei hampaisiin tule kariesvaurioita
  • ohjata suun terveyden ammattihenkilöitä toimimaan niin, että alkavien kariesvaurioiden eteneminen saadaan pysäytettyä eikä uusia kariesvaurioita synny, etenkään sellaisia, jotka vaativat korjaavaa hoitoa
  • saada luotua kaikille terveyden- ja sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin toimijoille valmiudet edistää suun terveyttä ja saada päättäjät toimimaan niin, että elinympäristö on terveellinen myös karieksen hallinnan näkökulmasta. Terveyspalvelujärjestelmälle tulee turvata riittävät resurssit suun terveyden edistämiseen.

Aiheen rajaus

– Suositukseen on koottu karieksen hallintaan liittyvät kaikille ikäryhmille yhteiset asiat.
– Lisäksi käsitellään ikäkausi- ja erityisryhmäkohtaisia kysymyksiä.
– Kariesvaurioiden korjaavaa hoitoa ei käsitellä tässä suosituksessa. Aiheesta on oma Käypä hoito -suosituksensa: Hampaan paikkaushoito.

Kohderyhmät

– Suosituksen kohderyhmät ovat

  • suun terveyden ammattihenkilöt ja heidän potilaansa
  • lasten ja nuorten vanhemmat tai muut huoltajat
  • lasten, vanhusten ja muiden päivittäisissä toimissaan apua tarvitsevien hoitajat
  • lääkärit ja muut terveydenhuollon sekä neuvoloiden työntekijät
  • ravitsemusterapeutit
  • sosiaali-, opetus- ja liikuntatoimen sekä ruokapalvelun työntekijät
  • kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen, muun harrastustoiminnan ja seurakuntien, työntekijät
  • päättäjät, joilla on mahdollisuus vaikuttaa terveydenhuollon resursseihin ja elinympäristön terveellisyyteen.

Keskeinen sanoma

– Kariesta on lähes kaikilla suomalaisilla, ja suomalaisten hampaiden puhdistuksessa on edelleen parannettavaa. Kariesta voidaan kuitenkin hallita. Kaikille kuuluvaan karieksen hallintaan (ks. lisätietoja kappaleesta Karieksen hallintatoimet) kuuluvat ensisijaisesti terveelliset elintavat ja hyvä hampaiston omahoito läpi elämän. Hyvä suun terveys ja terveelliset elämäntavat tukevat ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia [1].
– Esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella arvioidaan jokaisen potilaan kariesriski eli alttius hampaiden reikiintymiselle sekä hampaiden pintojen hoidon tarve. Yhteistyössä potilaan kanssa tehdään yksilöllinen karieksen hallinta- ja hoitosuunnitelma ja määritetään hoitoväli.
– Karieksen hallintaan kaikilla kuuluvat

  • hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnaa käyttäen kahdesti päivässä
  • hammasvälien puhdistus päivittäin yläkouluikäisestä alkaen
  • ateriarytmi, johon kuuluvat säännölliset ja terveelliset ateriat ja välipalat
  • napostelun, sokeroitujen juomien ja makeisten runsaan ja usein toistuvan käytön rajoittaminen
  • veden käyttäminen janojuomana
  • terveellisten elintapojen turvaaminen kaikissa elämänvaiheissa.

– Ellei karieksen hallinta onnistu pelkästään terveellisin elintavoin ja omahoidon keinoin, selvitetään reikiintymisen syyt ja suunnitellaan sen perusteella yksilöllinen karieksen hallintasuunnitelma.

– Potilaan omahoidon tehostamiseen voivat kuulua

  • hampaiden puhdistamisen tehostaminen siten, että potilasta ohjataan kädestä pitäen kiinnittämään erityistä huomiota kohtiin, joissa on eteneviä, alkavia kariesvauriota tai jäännösplakkia
  • puhkeavien hampaiden puhdistamisen tehostaminen
  • ruokavalion muokkaaminen hampaille terveelliseksi esimerkiksi ruokapäiväkirjan havaintojen perusteella
  • ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen ruokailukerran päätteeksi (yhteensä ≥ 5 g/päivä)
  • lisäfluoridi omahoitoon yksilöllisen suunnitelman mukaan esimerkiksi suurentamalla hammastahnan käyttömäärää tai käyttötiheyttä tai ottamalla käyttöön fluoritabletit, -huuhteet tai -geeli. 16 vuotta täyttäneelle voidaan määrätä reseptillä 5 000 ppm:n fluorihammastahnaa omahoitoon.

– Vastaanotolla tehtäviä alkavien vaurioiden etenemisen pysäytystoimenpiteitä voivat olla

  • paikalliset fluorikäsittelyt alkavien ja etenevien kariesvaurioiden ja reikiintymiselle alttiilla hammaspinnoilla
  • pysyvien poskihampaiden purupintojen uurteiden pinnoittaminen lapsilla ja nuorilla
  • hammasvälien alkavien etenevien vaurioiden pysäyttäminen resiini-infiltraatiolla.

– Yksilöllisen karieksen hallinnan hoitotulokset arvioidaan ja jatkosuunnitelma tehdään vastaanotolla toteutetun hoidon päätteeksi tai viimeistään 3–6 kuukauden kuluttua siitä.
– Karieksen hallinnassa on huomioitava lasten erityisasema. Lasten hampaat ja hampaisto kehittyvät, ja samalla he oppivat hyviä terveystottumuksia. Vanhempien roolimalli on tärkeä.

  • Karieksen hallintaa edistävät elintavat tulee juurruttaa jo varhaislapsuudessa, jolloin niistä parhaiten tulee elinikäinen hyvä tapa.
  • Pikkulapsia ei pidä totuttaa sokerin käyttöön.
  • Pikkulapsia pitää suojata varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta.
  • Huoltajien tehtävä on huolehtia, että heidän lastensa hampaat pestään puhtaiksi kahdesti päivässä käyttäen fluoritahnaa suositusten mukaan.
  • Lapsilla on ikäkausiin liittyviä ja myös yksilöllisiä haasteita (esim. oikomishoito), jolloin he tarvitsevat tukea hyviin terveystottumuksiin.

– On huolehdittava myös sellaisten henkilöiden hammashoidosta, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut yleissairauden takia tai jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan itse suunsa terveydestä. Yhteistyössä hoiva- ja hoitopalveluiden työntekijöiden kanssa huolehditaan kotihoidossa, hoivapalvelujen piirissä ja laitoksissa olevien henkilöiden terveellisen, monipuolisen ja säännöllisen ruokailun järjestämisestä sekä suun ja hampaiston puhdistamisesta säännöllisesti päivittäin.
– Onnistunut karieksen hallinta on kliinisesti havaittavissa siitä, ettei eteneviä kariesvauriota enää ole ja hampaat ovat puhtaat.
– Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää suun terveyden kannalta turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja.

Koko suositus painettuna: Suom Hammaslääkäril 2020; 11: 23-43

Suositus verkossa Duodecimin sivuilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50078

Käypä hoito
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Lue tästä lisää

Lue myös
Etsitkö näitä?