Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Lääketieteen termit -sanakirja on instituutio, joka tunnetaan lääketieteen ja hoitoalojen ulkopuolellakin. Lääketieteen termit on kuitenkin vain yksi suomenkielinen terveydenhuollon alan sanasto – eikä välttämättä edes eniten käytetty. Digiaikana termejä selittävien sanakirjojen rinnalle tarvitaan hakusanastoja, joiden avulla voi löytää tietoa ja aineistoja sähköisistä tietokannoista.
Myös Duodecimiltä löytyy Lääketieteen termeistä erillinen, sähköinen sanastojärjestelmä, Metathesaurus Rex. Metatesaurukseen on koottu ja harmonisoitu kaikki terveydenhuoltoon liittyvät suomenkieliset sanastot ja luokitukset, ICD-10-koodistosta laboratoriotutkimusnimikkeisiin. Metatesauruksen ytimen muodostaa Yhdysvalloissa luotu, suomennettu lainasanasto MeSH (Medical Subject Headings), jota ylläpitää ja päivittää National Library of Medicine.
Metatesauruksesta löytyy myös hammaslääketieteen termejä – jotka Lääketieteen termit -sanakirjasta paljolti puuttuvat. Mukana on perustermien, kuten ”karies” ja ”parodontiitti”, ohella pidempiä sanaliittoja, kuten esimerkiksi ”hammasproteesin aiheuttama stomatiitti”.
– Hammaslääketieteen termejä löytyy tällä hetkellä vajaa tuhat, toteaa Metatesaurus-järjestelmän kehittäjä ja ylläpitäjä, lääkäriasiantuntija Peter Nyberg Duodecimista.
– Tarkkaa määrää on kuitenkin mahdoton sanoa, koska hammaslääketieteen sanasto on ripoteltu hierarkkisen sanastopuun eri kohtiin.
Metatesaurus palvelee terveydenhuollon ammattilaista esimerkiksi silloin, kun hän hakee Terveysportista hakusanojen avulla vaikkapa lääkeaineen interaktiovaroituksia, käyttää Duodecimin päätöksentukijärjestelmää – tai etsii, missä Hammaslääkärilehdessä olikaan artikkeli hampaiden kehityshäiriöistä. Terveysporttiin on indeksoitu Metatesauruksesta löytyviä hakusanoja käyttämällä osa Hammaslääkärilehden tieteellisestä sisällöstä: tiedeartikkelit, Käypä hoito -suositukset ja väitöskatsaukset. Aineistoa löytyy yli 20 vuodelta, 1990-luvulle saakka.
Metatesaurus-järjestelmässä tehdään myös Apollonian sanastotyö. Kun Hammaslääkärilehden tiedetoimittaja esimerkiksi tiedeartikkelia indeksoidessaan huomaa, ettei tärkeää, artikkelissa esiintyvää termiä löydy Metatesauruksesta, hän kirjaa sen muistiin. Nämä muistiin laitetut sanat lähetetään aika ajoin erillisenä listana Duodecimiin, jossa ne lisätään Metatesaurukseen kuuluvaan synonyymisanastoon.
– Metatesaurus-järjestelmä tuli käyttöön vuonna 2003, ja syksyllä 2005 Hammaslääkärilehden toimitus indeksoi sinne suuren määrän lehden tieteellistä materiaalia, kertoo Itä-Suomen yliopiston professori Päivi Mäntylä, joka toimi 2000-luvun alussa lehden tiedetoimittajana.
– Samassa yhteydessä toimituksessa pohdittiin myös oman hammaslääketieteen sanakirjan kokoamista, mutta totesimme, että resurssit eivät riitä siihen.
Mäntylä toteaa, että hammaslääketieteen alan yleissanakirjan tai esimerkiksi verkkosanaston – vaikka suppeankin – luominen on suuri työ.
– Selittävään sanakirjaan mukaan otettavien termien valinta ja niiden selittäminen vaatisi oman asiantuntijaryhmänsä.
Mahdoton tällainen projekti ei kuitenkin tulevaisuudessa ole. Pienempiä selittäviä hammaslääketieteen alan sanastoja onkin jo tehty: niitä löytyy esimerkiksi parodontologian alalta.
Sanastotyössä ja tiedonhakutoimintojen kehittämisessä toki riittää haastetta ilman sanakirjaprojektejakin. Hammaslääketieteellistä aineistoa ei aina ole helppo löytää Terveysportistakaan.
– Olen todennut, että Terveysportissa hakusanaa tai -sanoja joutuu tänäkin päivänä joskus muuntelemaan aika paljon, ennen kuin löytää etsimänsä, Mäntylä toteaa.