Ihmiset

ApurahatApurahan hakijoissa korostuivat väitelleet tutkijat

19.4.2024Sanni Räsänen
Apurahan saajista paikan päälle Jyväskylään pääsivät Jenna Parviainen, Szabolcs Felszeghy, Katja Käsmä, Jarno Knuutila, Juulia Rintamarttunen, Satu Manninen ja professori David Rice. (Kuva: Ismo Henttonen)

Vuoden 2024 tutkimusapurahan saajat julkistettiin Apollonia Symposiumissa Jyväskylässä perjantaina 22.3.2024. Apurahoja suun terveydenhoitoon liittyvään tutkimukseen jakavat Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen säätiö, Hammaslääkäriliiton ja Apollonian yhteisrahasto sekä nimikkoapurahan lahjoittajat.

Apurahahakemukset on jätetty lokakuun 2023 aikana ja Apollonian asiantuntijalautakunnan jäsenet ovat arvioineet niitä vuodenvaihteessa. Asiantuntijalautakunta kokoontui tekemään ehdotukset helmikuussa 2024.

Yhteensä apurahoja jaettiin 248 000 euroa. Apurahat ovat merkittävä osa suomalaista hammaslääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta. Yli 50 prosenttia apurahahakemuksista tuli Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivilta tutkijoilta, mutta kaikki yliopistot olivat edustettuina.

Nimikkoapurahoja jakoivat Colgate, Planmeca ja Oral. Tänä vuonna uutena myönnettiin myös PlusTerveys-nimikkoapuraha. Sen sai HLL Jarno Knuutilan tutkimus, joka käsittelee purentaelimistön toimintahäiriöiden taustatekijöitä ja hammashoitopelkoa Pohjois-Suomen 1966 -kohorttiaineistosta.

Väitelleen tutkijan apuraha myönnettiin professori David Ricen tutkimusryhmälle kattamaan tutkimuksen kuluja, eli esimerkiksi tutkittavien matkakuluja Jyväskylään. Ricen mukaan erityistä oli, että apuraha julkistettiin juuri Jyväskylässä, jossa kohorttiaineiston seuranta on aloitettu 50 vuotta sitten. Rice korosti apurahan tärkeyttä tutkimuksen etenemiselle.

Asiantuntijalautakunnan puheenjohtajana toista vuotta toimiva professori Timo Peltomäki kommentoi vuoden 2024 apurahaprosessia:

– Haluamme olla tukemassa nuoria tutkijoita, mutta arviot tehdään tieteellisen tason perusteella.

Apurahahakemusten määrä oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Apurahahakijoita oli yhteensä 68, joista 37:lle se myönnettiin. Väitelleiden tutkijoiden ryhmästä tuli paljon laadukkaita hakemuksia, ja usein väitelleet tutkijat ovat hakeneet apurahaa aiemminkin, joten hakemusprosessi on heille tutumpi. Osittain hakemuksia tuli myös samoista tutkimusryhmistä.

Hakemuksissa eivät olleet tasaisesti edustettuina kaikki erikoisalat. Erityisesti endodontian, kariologian ja pedodontian aloilta apurahahakemuksia tuli niukasti.
Opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden hakemuksia tuli edellisvuotta vähemmän. Peltomäen mukaan opiskelija-apurahojen haussa korostuu yliopisto-opettajien rooli.

– On meidän seniorien ja opettajien tehtävä kannustaa opiskelijoita apurahan hakemiseen, Peltomäki painottaa.

Apurahaprosessia kehitetään jatkuvasti, jotta se palvelee hakijaa. Kun esimerkiksi väitellyt tutkija hakee apurahaa, hakijalla tulee olla tutkinto valmiina apurahahaun päättymispäivään mennessä, mikä on jäänyt hakijoilta joskus huomioimatta.

Peltomäestä on hyvä kiinnittää huomiota hakemuksen selkeyteen, kun apurahahakemusta tehdään.

– Hakemuksen tulisi olla sellainen, että yhdellä lukemalla aukeaa, mitä ollaan tekemässä.

Asiantuntijalautakunnalla on selkeä viesti vuoden 2025 apurahan hakijoille: aloita valmistautuminen ajoissa. Tutkimussuunnitelmaa laatiessa on asiantuntijalautakunnan mielestä tärkeää selvittää, mitä Suomessa on aiheesta jo tutkittu ja julkaistu, ja sisällyttää tämä mukaan taustaselvitykseen.

 

Lue myös
Etsitkö näitä?