Post

Nuori poraaEksoskeleton voisi kannatella hammaslääkäriäkin

16.6.2020Anni Temonen
eksoskeleton
Kuva: iStockphoto

Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteessä on eletty jännä alkuvuosi uuden tutkimushankkeen parissa. Viereiseltä lääketieteen kampukselta ja Linnanmaalta on rekrytoitu viisitoista nuorta aikuista, jotka ovat testanneet kirjaimellisesti kaikin voimin ulkoista tukirankaa, eksoskeletonia. Tutkijat haluavat selvittää, miten yksinkertainen passiivinen tukiranka auttaa yläraajoja kuormittavissa työasennoissa, kuten kiinteistönhuoltotöissä, terveydenhuollossa ja rakennusalalla.

Kliiniset kokeet aloitettiin tammikuun alussa. Koronaviruksen myötä niihin on tullut harmillinen tauko, ja tutkimusryhmä toivoo pääsevänsä jatkamaan niitä pian. Samaan aikaan hammaslääkärit ovat isoin joukoin ottaneet käyttöön suojavisiireitä, ja rautakaupoista haalitut varsin painavatkin mallit ovat pistäneet kaularankaa lujille.

Olisikohan koronan jälkeisen ajan hammashoidossa tarvetta myös kaularangan kuormaa vähentäville eksoskeletoneille?

– Hakiessamme rahoitusta eksoskeleton-tutkimukselle emme tuoneet ilmi pelkästään rankkaa fyysistä työtä, vaan myös hienomotoriikkaa vaativia työtehtäviä. Yhtenä tällaisena ammattiryhmänä mainitsimme suunterveyden ammattilaiset, kertoo erikoistutkija Satu Mänttäri Työterveyslaitokselta.

Työsuojelurahaston rahoittama hanke on saanut rahoitusta ainakin vuoden 2021 kesään saakka, ja koronan aiheuttaman viiveen vuoksi lisäaikaa on onneksi luvattu.

Punttia puolelta toiselle

Koeasetelmassa vapaaehtoiset tutkittavat siirtelevät edestakaisin kahden kilon painoista punttia, puolen metrin matkan suuntaansa, metronomin tahdissa. Ensimmäisenä päivänä liike tehdään ilman eksoskeletonia. Punttia siirretään niin kauan, että liike käy subjektiivisesti arvioiden erittäin raskaaksi. Sen jälkeen on välipäivä, ja vähintään kahden päivän kuluttua sama liikesarja toistetaan tukirangan kanssa.

– Liike tehdään neljästä eri kulmasta. Seuraamme lihasten aktivaatiota: niska-hartiaseudun, selän ja oikean käden aktiivisuutta, Satu Mänttäri kertoo.

Tukiranka, Skelex 360, painaa noin 2,7 kilogrammaa, ja se voi mahdollisesti lisätä alaselän kuormitusta. Samalla kuitenkin yläraajojen toivotaan pääsevän helpommalla. Tutkijat seuraavat, miten tukiranka tukee eri lihaksia. Mittauksin seurataan niiden kimmo-ominaisuuksia, jäykkyyttä ja happisaturaatiota. Lihasten aktiivisuutta mitataan EMG:llä, elektromyografialla eli lihassähkökäyrällä. Lisäksi käytetään lähi-infrapunaspektroskopiaa, myotonometria ja ultraääntä. Tutkittavilta vapaaehtoisilta edellytetään 20–40 vuoden ikää ja sitä, ettei tuki- ja liikuntaelinvaivoja ole vielä ilmaantunut.

Staattinen lihastyö väsyttää eniten

Eksoskeleton-tutkimukseen kuuluu dynaamisen koeasetelman lisäksi staattista lihastyötä tutkiva osio. Siihen on rekrytoitu pienempi, kuuden tutkittavan ryhmä. Staattinen kuormitus on hammaslääkäreille liiankin tuttua: hartioissa tuntuva kuumotus ja jomotus instrumentin kannattelun tai posken tieltä poispitämisen jäljiltä on juuri sitä. Staattinen lihastyö saa lihakset väsymään dynaamista työtä nopeammin, Mänttäri toteaa.

Eksoskeleton-tutkimus on niin alussa, ettei sen käyttömahdollisuuksista hammashoidossa voida vielä sanoa mitään varmaa. Tukirangan robottimaisuus ja epäesteettisyys voi aiheuttaa kysymyksiä.

Miltähän potilaasta tuntuu, jos vastaanottohuoneeseen kävellään robottimaisesti sonnustautuneen hoitajan perässä?

Toisaalta korona-aika on osoittanut, etteivät potilaat juuri säpsähtele nähdessään hoitohenkilökuntaa massiivisissa suojavarusteissa, kenties päinvastoin. Ehkä suojavisiirien, hanskojen ja -essujen aikakaudella potilaille on se ja sama, mitä hoitavan hammaslääkärin ja hammashoitajan selässä on kiinni. Nyt tutkittava eksoskeleton on malliltaan sellainen, ettei se aiheuttaisi myöskään aseptisia ongelmia: tuki jää piiloon olkavarren takapuolelle ja yläselkään.

Hammaslääkärien työpäiviin kuulunevat pään painoa lisäävät visiirit ja vaikeat ergonomiset kompromissit vielä pitkään. Samalla hoidetaan yhä enemmän iäkkäitä potilaita, jotka eivät taivu tuolissa toimenpiteen kannalta helppoon asentoon tai joiden perussairaus edellyttää hammaslääkäriltä ja -hoitajalta vahvaa tukirankaa ja venymistä. Ei hullumpaa, jos näihin arkisiin taivutuksiin tulisi keveyttä – vaikka sitten eksoskeletonista

Eksoskeleton lyhyesti
  • Eksoskeletoneita löytyy luonnosta runsain määrin: muun muassa hyönteisten kitiinikuori on rakenteelta eksoskeleton. Ihmisen ja muiden selkärankaisten tukiranka on sisäinen endoskeleton.
  • Yläkätisen työn ja niska-hartiaseudun vaivojen välillä on selvä yhteys. Työterveyslaitoksen Oulun toimipisteessä tutkitaan eksoskeletonien käyttökelpoisuutta mm. lääkisopiskelijoiden kanssa. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon pitkäkestoista kädet koholla ja etuviistossa tehtävää työtä voidaan keventää eksoskeletonin avulla.
  • Eksoskeletoneissa voi olla esimerkiksi olkaremmit, selkä- tai rintatuki ja nivel, josta rakenne taipuu vaikkapa lonkkanivelen kohdalta. Taipuessaan laite voi varastoida liike-energiaa, joka vapautuu esimerkiksi ylös noustessa.
  • Laitteet maksavat tällä hetkellä 3 000–10 000 euroa, mutta hinnat tippunevat, jos käyttö yleistyy osana työterveyttä ja -turvallisuutta.

 
Lisätietoa: www.ttl.fi/tutkimushanke/kadet-koholla-tyoskentelyn-keventaminen-eksoskeletonin-avulla-2020-2021/

Lue myös
Etsitkö näitä?