Yleislääkäri Rie Jul Christiansenin musta reppu on iso, varmaan isompi kuin lentoyhtiön virallinen käsimatkatavaraohjeistus sallii. Se selässään hän odottaa pääsyä Helsinkiin lentävään koneeseen. Välillä hän kumartuu katsomaan potilastaan, ja tarkistaa suusta jotain.
Kun portti aukeaa, hän työntää pyörätuolin lähtöportille ja siitä koneen etuovelle. Olen samassa pienessä boarding-ryhmässä, kävelyputken hiljaisuudessa seiniin tuijotellen, joten kysyn varovasti naiselta, mikä organisaatio hänen nimikyltissään mainittu SOS International on. Kysymykseen vastaaminen venyy puolituntiseksi, potilaan suostumuksella. Tämä alkuvuonna lentämäni matka Espanjasta Suomeen on ilmailulääketieteen oppitunti.
Tanskalainen SOS International
Potilas on matkalla Töölön sairaalaan vietettyään viikon lomakohteen sairaalassa, niistä neljä päivää tehohoidossa. Sairaalassa on otettu useita pään CT-kuvia, jotka puoliso on jo tuonut valmiiksi Suomeen lääkärien tutkittavaksi. Potilaalla on orbitan murtuma, kallon sisäistä verenvuotoa, oikean puolen leukojen alueen 35-osainen murtuma ja korvakäytävään painunut leukanivel – tärykalvo on onneksi säästynyt ja hän kuulee ja näkee hyvin. Leuat on kiskotettu yhteen, osa hampaista poistetaan myöhemmin Suomessa; nyt puuttuvat ainakin yläkulmahammas, nelonen ja viitonen. Juuri tapaturmakiskotuksen vuoksi Rie Jul Christiansen on koko matkan hänen kanssaan.
Christiansen on töissä SOS International -organisaatiossa, joka operoi Pohjoismaissa ja Baltiassa. Maailmalla on toinenkin organisaatio, vielä paljon isompi, jonka nimi on sekaannusherkästi International SOS ja pääkonttori Singaporessa. Pohjoismaiden SOS International toimii vakuutusyhtiöiden kanssa ja kuljettaa sairaskohtauksen saaneita ja tapaturmassa loukkaantuneita ihmisiä kotimaihinsa, kun nämä ovat riittävän hyvävointisia lentämään tai matkustamaan meriteitse tai maitse.
Christiansen on yleislääkäri, joka on saattanut kotiin tähän mennessä lähes parisataa potilasta. Itse hän asuu Espanjassa ja saa toimeksiantoja sinne Kööpenhaminasta, jossa SOS Internationalin oma ilmailulääketieteen erikoislääkäri käy läpi kuljetusta tarvitsevat potilaat ja varmistaa, että saattamaan lähtevä lääkäri uskoo pärjäävänsä kunkin potilaan kanssa.
Tämä lento on hänelle ensimmäinen, jossa syynä on leukojen tapaturmakiskotus. Hän ilahtuu kuultuaan, että koneessa on hammaslääkäri, naputtaa älypuhelimeensa ylös dentaltraumaguide.org-nettiosoitteen ja kysyy, kuinka kauan potilaan kiskotus mahtaa olla suussa.
– Yleisemmin potilaillani on selkävamma, jokin keuhkovamma tai -sairaus tai epilepsia, Christiansen sanoo.
Potilaan verenpaineen tulee olla stabiili ja kallonsisäisen paineen hallinnassa, jotta hän voi lentää tavallisella matkustajalennolla. Muussa tapauksessa tarvitaan ambulanssilento, tai matka on tehtävä maitse tai laivalla.
– Pisin tietämäni työmatka on kestänyt kolme viikkoa, kun kollegani oli tuotava potilas Yhdysvalloista kotiin laivalla, hän kertoo.
– Potilaan kallonsisäinen paine oli liian voimakas lentomatkaa varten.
Kiskotus on voitava purkaa koneessa
Tällä kertaa Christiansenin on oltava mukana, koska potilas ei saa suutaan auki kiskotuksen vuoksi. Tapaturmakiskotus voi olla vaarallinen lennolla, jos potilas tulee kivusta tai lääkkeistä huonovointiseksi ja oksentaa – silloin lääkärin on oltava kykenevä purkamaan kiskotukset, mitä varten hänellä on mukana myös pihtejä.
– Jos potilaani saisi suun nyt itse auki, hän saisi matkustaa ilman lääkäriä, mutta luultavasti hän tarvitsisi mukaan silti sairaanhoitajan, Christiansen arvioi. Potilas vieressä nyökkää ja vaikuttaa hyvävointiselta; hänkin haluaa kertoa jonkin verran tilanteestaan.
Mies kertoo sairaanhoidon Espanjalle kuuluvassa lomakohteessa olleen hyvää. Kaksi suomen kielen tulkkia oli heti käytettävissä, kuvantamistutkimukset tehtiin pikaisesti ja leuat kiskotettiin, kivun hoidosta huolehdittiin. Matkavakuutus oli otettu If-vakuutusyhtiön kautta, ja If puolestaan järjesti lennolle lääkärin, tanskalaisen Christiansenin, SOS Internationalilta, jonka osaomistajia ovat lukuisat vakuutusyhtiöt.
Espanjalaisen sairaalan valmiudet hoitaa potilasta akuuttivaiheessa olivat lääkärin mukaan erittäin hyvät. Matkailijoille sattuu lomakohteissa suhteellisen paljon onnettomuuksia, kuten pyöräily- ja seikkailu-urheilutapaturmia. Lääkärit osaavat niiden hoidon, mutta eivät välttämättä osaa arvioida potilaan valmiutta sietää lennon rasituksia. Ennen lentoa tarvitaan ilmailulääketieteen erikoislääkärin lausunto: hän perehtyy paikallisessa sairaalassa tehtyihin potilasasiakirjamerkintöihin etäyhteydellä, katsoo kuvantamistutkimusten lausunnot ja kuvat ja suhteuttaa löydökset ilmailulainsäädäntöön ja kertoo, minkä ammattiryhmän ihmisen on oltava lennolla potilaan mukana. Joskus mukaan tarvitaan traumapsykologikin.
Rie Jul Christiansen tapasi suomalaismiehen ensi kertaa sairaalassa. Hän selvitti potilaalle annetut lääkkeet, tehdyt toimenpiteet ja tutkimukset ja sai Tanskasta ilmailulääkärin ohjeet matkaa varten. Vaikka lennolla ei nytkään tapahdu kummempaa, hän on varautunut kaikkeen: sydäniskuri eli defibrillaattori löytyy lentokoneen omasta varustuksesta, hänellä on mukana laskimoon annosteltavia kipulääkkeitä ja sedatiiveja, diatsepaamia, nesteytystarpeita, elvytyspalje ja välineitä ilmarinnan akuuttihoitoa varten.
– Keuhkovammat ja -sairaudet ovat kenties kaikkein hankalimpia, hän toteaa.
Lisäksi löytyy pihtejä, sidetarpeita ja potilaan monitorointilaitteita.
Lääkäri istuu potilaan kanssa samalla penkkirivillä koneen etuosassa, lähellä matkustamohenkilökuntaa. Saamme haastattelun tehtyä, vaikka toteankin, etten ollut tähän yhtään niin varautunut kuin Christiansen potilaan hoitoon: pahoittelen ainoaa kynääni, jonka päässä keikkuu yltiöveikeä pyyhekumi ja jonka olen anellut käyttöön lapseltani. Kun kone laskeutuu, lääkäri saattaa suojattiinsa kohti Töölöä, josta potilas helpottuneena odottaa erityisesti suomenkielisiä lääkäreitä, suu- ja leukakirurgeja ja hoitajia. Suomen maaperällä jatkohoito pääsee nyt alkamaan.
SOS International
- www.sos.eu
- Avustuspalveluorganisaatio, joka tarjoaa asiakkaidensa puolesta lääkäri- ja matka-avustuspalveluita, tiepalveluita ja terveydenhoidon ratkaisuja.
- Omistajina Pohjoismaiden 13 suurinta vakuutusyhtiötä, perustettu 1961 Tanskassa.
- Tarjoaa palveluita äkillisissä hätätilanteissa, joihin apu tulee Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan alueella sijaitsevista hälytyskeskuksista.
- Yli 1 200 työntekijää, jotka edustavat 30 kansallisuutta ja puhuvat yhteensä yli 37 eri kieltä.