Hyvää uutta vuotta kaikille kollegoille – vuosi 2021 on vain muutaman päivän vanha.
Jouluherkkujen jälkeen kaupoissa ja kodeissa näyttää taas arkiselta. Tiedättehän, siltä tavalliselta. Virvoitusjuomat löytyvät kylmiöistään, makeiset hyllyistä kassan läheisyydestä ja sokerihuurretut murot kuivattuja hedelmiä ja jogurttirusinoita vastapäätä. Lastenohjelmien tauolla mainostetaan kerrosvanukkaita, joiden muovikannen alla on suklaarakeita. Rautakaupasta ja postista voi ostaa pikkunälkään suklaata ja kirpeitä karkkisuihkeita (postimerkkiä halvemmalla). Some-arvonnoissa voi voittaa kaksi sangollista irtokarkkia julkaisusta tykkäämällä.
Kandivuosiini ajoittui kaksi yhteiskunnallista muutosta. Ensimmäinen oli maailmantalouden taantuma 2008–09. Toinen muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle. Posteissa, rautakaupoissa ja muissa sellaisissa tiloissa, joista ei ostettu ruokaa, alettiin myydä makeisia, limonadia ja mehuja.
Aloittaessani hampaalla karkkipussi oli jo 350 gramman painoinen. Niin normi se oli, että tv-uutisiin tehtiin erikseen juttu sadan gramman minipusseista, jotka tulivat Suomen markkinoille 14 vuotta sitten. Jäätelön kerta-annospikari oli pitkään 62 grammaa. Nyt yleisin annoskoko on 4,5-kertainen puolen litran purkki, joka syödään yleensä yksin.
Hammaslääkäri hoitaa samoja potilaita kardiologien, sisätautilääkärien ja endokrinologien kanssa. Näiden lääkärien hoidettavana ovat WHO:n listaaman taulukon kalleimmat sairaudet: diabetes ykkösenä, sydän- ja verisuonisairaudet kakkosena, karies kolmantena. Ne kaikki linkittyvät toisiinsa. Professori Svante Twetmanin sanoin:
– Hoitamalla hyvin karieksen juurisyitä hoidat samalla koko ihmistä.
Ruotsalainen, Kööpenhaminassa opettava Twetman luennoi marraskuussa Hammaslääkäripäivillä. Hän muistutti, että karies on maailman yleisin sairaus ja sen hoito kolmanneksi kalleinta. Se on Isossa-Britanniassa yleisin 5–9-vuotiaiden lasten sairaalahoidon syy. Se on osa kehää, jolla ovat metabolinen oireyhtymä, diabetes, ylipaino ja ihmisten käyttäytyminen sekä sosiaalinen huono-osaisuus. Kun tuli kysymysten aika, kirjoitin viestiseinälle minua pitkään vaivanneen kysymyksen. Onko sokeri haitallista hampaille vain tiheästi nautittuna vai myös suurena kerta-annoksena, systeemivaikutusten kuten kohoavan verensokerin kautta?
– Sekä että, kuului vastaus.
– Biofilmiin vaikutetaan vähentämällä sokerin kokonaissaannin määrää, Twetman totesi.
Twetmanin marraskuinen luento ja koko viime vuoden jyllännyt koronapandemia tuntuivat loksahtavan yhteen kuin palapelin palaset. Toimenpiteiden keskellä, pora kädessä, on ollut vaikea suoda ajatusta oman ajanvarauskirjan ulkopuolelle. Niin helposti ajautuu ajattelemaan, että työ on yhtä kuin ajanvarauskirja ja siinä odottavat potilaat. Mutta niinhän ei ole – tämä asiantuntija-ammatti antaa mahdollisuudet paljon enempään.
Mennyt vuosi antoi kuin vahingossa hammaslääkärien käyttöön pandemian kielen ja työkalut. Koko viime vuoden nähtiin, millaista on suojella riskiryhmiä, välttää altistumista ja rajoittaa kontakteja – ja käydä oireiden ilmaantuessa testissä ja saada tarvittaessa hyvää hoitoa.
Työssä jaksamisen ja siitä innostumisen kannalta tuntuu hienolta mahdollisuudelta siirtää välillä katsetta luuppien yli aivan lähelle arkiympyröihin. Siihen, jossa molemmat epidemiat jylläävät.
Anni Temonen
terveyskeskushammaslääkäri Kainuusta