Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on koonnut normaalitilaan etenemistä valmistelevan erikoisalakohtaisen työryhmän, jossa on mukana HUS:n sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien erikoishammaslääkäreitä.
– Olemme laatimassa kansainväliseen kirjallisuuteen perustuvaa ohjeistusta erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa varten suuntalinjoiksi kiireelliseen hoitoon ja kiireettömän hoidon exitiä varten. Luvassa on sekä yleisiä että erikoisalakohtaisia ohjeita, ja lisäksi vielä potilaille tarkoitettu versio, kertoo kertoo suu- ja leukasairauksien klinikan ylilääkäri, linjajohtaja, dosentti Risto Kontio HUS:sta. Valmista on luvassa aivan lähiaikoina.
Luvassa on myös pysyviä toimintamallien muutoksia.
– Olemme yhdistäneet koronapotilaiden hammaspäivystystoiminnassa erikoisalojen yhdistämistä ja yhteistyötä samalla vastaanotolla. Kokemukset tästä ovat hyviä, joten mietimme nykyisen siiloutumisen purkamista.
Suu- ja leukasairauksien klinikan ylihammaslääkäri, dosentti Hellevi Ruokonen kertoo, että myös kokemuksia etävastaanotoista sekä etäyhteyksin järjestetyistä seminaareista ja kokouksista hyödynnetään jatkossa sekä konsultaatioissa että opetuksessa. Hän kiittää myös epidemian aikana tiivistynyttä kumppanuutta ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Myös Kontio nostaa yhteen hiileen puhaltamisen tunteen esiin.
– Yhteistyö sekä perusterveydenhuollon että toisaalta myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on ollut tiivistä.
Epätietoisuuden kolme kulmakiveä
Mitä kauemmin poikkeustila kestää, sen suuremmaksi hoitovelka kasvaa. Paluu uuteen normaaliin sisältää kuitenkin useita haasteita. Sekä Kontio että Ruokonen pitävät epätietoisuutta suurimpana käsiteltävänä ongelmana. Esiin nousee kolme olennaista kohtaa: pandemian käyttäytyminen, tarvittavan suojautumisen määrittely sekä henkilökunnan pysyminen terveenä.
Perusterveydenhuollon hammashoidon alasajo näkyy suoraan erikoissairaanhoidossa, samoin potilaiden sairaalaantuloa koronatilanteessa koskeva pelko. Erikoissairaanhoitoon tulleiden lähetteiden määrä on vähentynyt.
– Suun erikoissairaanhoidossa tyypillistä on hoidon suunnitelmallinen pitkäkestoisuus, joka näkyy esimerkiksi ortodontiassa ortognaattisessa kirurgiassa ja parodontologisessa hoidossa. Näiden hoitojen aloittaminen vaikeutuu, koska pandemian aktivoituessa hoito joudutaan erikoissairaanhoidossa keskeyttämään, Kontio toteaa.
Ruokonen kertoo, että myös henkilökunnan saaminen takaisin omiin työpisteisiinsä tehtyjen tilapäisjärjestelyjen jälkeen kestää hetken.
– Lisäksi on huoli henkilökunnan jaksamisesta, kesälomat on voitava pitää, Ruokonen sanoo.
Ruokonen toivoo, että normaaliin voitaisiin palata myös hammaslääketieteen kandidaattien kliinisessä hoitoharjoittelussa.
– Toivomme voivamme avata opetusklinikan elokuussa. Varaudumme eri vaihtoehtoihin, opetuksen on jatkuttava.
Näin työskentelytavat muuttuivat
Jo pandemian alkuvaiheessa erikoissairaanhoidon elektiivinen toiminta lopetettiin HUS:ssa. Kiireellistä ja päivystyksellistä hoitoa tarvitsevat terveet ja hengitystieoireiset on kohortoitu eri toimipisteisiin. Triageen, potilaiden hoitoon ja henkilökunnan suojautumiseen laadittiin toimintaohje.
– Ohjeistus sisältää toiminnan keskittämisen, suojautumisen, aseptisen toiminnan painottamisen, potilashuoneen henkilöstön minimoimisen ja turhan kulkemisen välttämisen, Kontio sanoo.
Hoidon osalta ohjeistettiin välttämään aerosolia tuottavia toimenpiteitä. Vain kiireellisiä toimenpiteitä tehtiin (punainen ja keltainen päivystys): oikomiskojeiden rikkoutumisen korjauksia, särkevän hampaan hoitoja, rajoitetusti juurihoitoja ja hampaan poistoja. Ruokosen mukaan malli korostaa hammaslääkärin tekemän triagen merkitystä.
– Potilaan hoito tapahtuu puoli-istuvassa asennossa, jolloin nieluärsytys vähenee. Intraoraalikuvien ottoa vältetään ja potilas ohjataan panoraamatomografiakuvaukseen etukäteen. Ennen hoitoa potilas purskuttelee 1-prosenttisella vetyperoksidilla minuutin ajan. Hoidossa vältetään aerosolin tuottamista, eli ei käytetä turbiinia, vaan sen asemasta punaista kulmakappaletta ja vesijäähdytys toteutetaan ruiskulla. Toimenpideaika pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä.
Myös instrumentaatioon tehtiin muutoksia.
– Tarvittavat välineet ovat esillä, katetaan tarvittaessa yli tarpeen, jottei jouduta avaamaan kaappeja kesken hoidon, Ruokonen sanoo.