Tiede

VertaisarvioituTyöhyvinvointi pandemian aikana

3.5.2022Matti Aukia, Tiina Tuononen, Nora Hiivala, Liisa Suominen

Lähtökohdat
Koronavirusepidemia on aiheut­tanut muutoksia työntekoon suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, mutta näiden muutosten vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin on tutkittu melko vähän.

Menetelmät
Kyselytutkimuksen kohteena olivat Helsingin kaupungin suun tervey­denhuollon työntekijät. Aineisto kerättiin touko-heinäkuussa 2020. Tuloksia verrattiin samalta kohdejoukolta Kunta10-kyselyssä ja työterveyskyselyissä saatuihin tuloksiin.

Tulokset
Työ muuttui poikkeusaikana kahdella kolmasosalla työntekijöistä, eniten kliinistä työtä tekevillä ammattiryhmillä. Ne, joilla työ muuttui eniten, raportoivat ahdistuneisuutta enemmän kuin muut. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että koettu ahdistuneisuus liittyi työhön ja epidemiaan. Hammashoitajilla ja osastonhoitajilla työn muutos oli lisäksi yhteydessä masennusriskiin, heikkoon koettuun työkykyyn ja työn kuormittavuuden kokemukseen. Ne, joilla työ ei merkittävästi muuttunut, kokivat eniten työpaineita mutta myös työn imua. Lähes puolella vastaajista oli kohonnut masennusriski.

Johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan työntekijöitä, jotka tarvitsevat eniten tukea muutoksissa. Äkillisissäkin toiminnan uudelleenjärjestelyissä tulisi pyrkiä siihen, että työ ei yhtäkkiä muutu kokonaan ja että työyhteisön ja esihenkilön tuki on riittävää.

Kirjoittajat:

Matti Aukia, EHL (terveydenhuolto), Helsingin kaupunki

Tiina Tuononen, EHL, HLT, Itä-Suomen yliopisto

Nora Hiivala, EHL, HLT, Helsingin kaupunki

Liisa Suominen, professori, Itä-Suomen yliopisto

Suom Hammaslääkäril 2022; 6: 26-38.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Wellbeing at work during COVID-19 related changes in oral health care

Although the COVID-19 pandemic has caused changes in the Finnish social and health care system, the effects on employee wellbeing have not been studied much. The subject of the study was oral health care workers of the City of Helsinki, the questionnaire data was collected in May-July 2020. Validated and frequently used measures of anxiety, stress, work ability estimates, work engagements and depression screenings were used. The results were compared with the results of the Kunta10-survey and occupational health surveys that had targeted the same subject group.

The work changed for two thirds of all the staff, and more so with clinical workers than non-clinical personnel. Those who experienced more change had more anxiety. Most respondents felt that the anxiety they experienced was due to work and the epidemic. With dental assistants and their supervisors, the change in work was also associated with a risk of depression, poor assessment of work ability, and with experience of a heavier workload, compared to the time before COVID-19. Those without significant changes in work experienced the most work pressure and work engagement. Nearly half of the respondents were at risk of depression, which is more than revealed in a previous occupational health survey.

This study can be used to identify the individuals most in need of support during changes. Even in the event of a sudden reorganization, the aim should be that everything does not change at once and that the support of the work community and the supervisor is adequate.

Lue myös
Etsitkö näitä?