Purentaelimistön toimintahäiriöitä ja kipua käsittelevä uusi hoitosuositus korostaa konservatiivista hoitoa, potilaskeskeistä päätöksentekoa ja potilaan osallistamista.
Suosituksen on laatinut hammaslääketieteen tutkijoiden kansainvälisen järjestön IADR:n (International Association for Dental Research) alainen suun ja kasvojen alueen kipuun keskittyvä INfORM (The International Network for Orofacial Pain and Related Disorders Methodology) -työryhmä. Suositus julkaistiin CRANIO-tiedelehdessä lokakuussa 2024.
Hoitosuosituksen kymmenen kohtaa
1. Potilaskeskeinen päätöksenteko ja potilaan osallistaminen ovat olennaisia keinoja hoitaa TMD:tä. Tähän kuuluvat anamneesin otto, kliininen tutkimus ja diagnoosin asettaminen sekä hoito, jossa keskitytään hallitsemaan oireita ja vähentämään niiden haitallista vaikutusta arjessa.
2. TMD kattaa joukon suun ja kasvojen alueen kiputiloja sekä purentaelimistön toimintahäiriöitä, jotka voivat aiheuttaa kasvojen alueen kipua sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja.
3. TMD:n etiologia on biopsykososiaalinen ja monitekijäinen.
4. TMD:n diagnoosi perustuu standardoituun ja validoituun anamneesin ottoon ja kliiniseen tutkimukseen, jonka suorittaa koulutettu lääketieteen ammattilainen ja jossa otetaan huomioon potilaan näkökulma.
5. Kuvantamisesta on hyötyä tietyissä tapauksissa, mutta se ei korvaa anamneesin ottoa ja kliinistä tutkimusta. Magneettikuvantaminen on nykyinen standardi pehmytkudosten kuvantamisdiagnostiikalle ja kartiokeilatomografia luun diagnostiselle kuvantamiselle. Kuvantamista tulisi käyttää vain silloin, jos sillä oletetaan olevan vaikutus diagnoosiin tai hoitopäätökseen ja hoitoon. Kuvantamisen kustannus-hyöty-riskisuhde tulee ottaa huomioon, kun päätöstä tehdään.
6. Kaikkien toimenpiteiden tai laitteiden käyttöä on harkittava huolellisesti tieteellisen näytön näkökulmasta. Riittävä tieteellinen näyttö on ehto niiden käytölle TMD:n diagnostiikassa tai hoidossa. Kliinikon velvollisuus on pitää yllä ajantasaista, näyttöön perustuvaa tietotaitoa TMD:n diagnostiikasta ja hoidosta. Nykytiedon mukaan laitteita, joilla voidaan mitata elektromyografista aktiivisuutta, leukojen liikeratoja tai arvioida muun muassa kehon ryhtiä, ei suositella TMD:n diagnostiikassa tai hoidossa tieteellisen näytön puuttuessa.
7. TMD:n hoidon tavoitteena on lievittää potilaan kipua ja toimintakyvyn rajoitteita. Osana hoitovasteen arviota tulee ottaa huomioon myös mahdollinen oireiden pahenemisvaiheen pysähtyminen, potilasinformaatio oireiden itsehoidosta ja elämänlaadun paraneminen.
8. TMD:n hoidon tulee perustua potilaan informoimiseen ja potilaan itsehoidon motivointiin. Hoitomenetelmien tulee olla ensisijaisesti konservatiivisia, esimerkiksi kongitiivis-behavioraalinen käyttäytymisterapia ja fysioterapeuttiset harjoitteet. Seuraavan linjan hoitona voi olla stabilisaatiokiskon lyhytaikainen käyttö. Kirurginen hoito on erittäin harvoin
tarpeen.
9. Purennan irreversiibeli hoito tai leukanivelen kondyylin asennon muuttaminen eivät ole aiheellisia TMD:n hoidossa. Poikkeuksena voi olla juuri asetettu korottava täyte tai proteettinen rakenne, joka aiheuttaa TMD:n kaltaisia oireita. Kondyylien resorboituminen ja tästä aiheutuvat purennan muutokset indikoivat joissain tapauksissa tarvetta purennan hoidolle.
10. Jos potilaalla on epävarma hoitoennuste ja pitkäkestoista, laaja-alaista kipua tai liitännäissairauksia, keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän herkistymistä tai jos taustalla on epäonnistuneita hoitoyrityksiä, se voi viitata joko TMD:n kroonistumiseen tai muuhun kuin TMD-peräiseen kipuun. Tällöin potilas tulee lähettää kasvojen alueen kipuun erikoistuneelle lääketieteen ammattilaiselle.
Käypä hoito on ajan tasalla
CRANIO-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan hoitosuositukset voisivat toimia mallina muille kansallisille ja kansainvälisille organisaatioille, jotka laativat suosituksia suun ja kasvojen alueen kiputilojen ja purentaelimistön toimintahäiriöiden hoitoon. INfORM-ryhmän mukaan suosituksissa on otettu huomioon erilaiset kulttuurit sekä erot sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmissä.
HLT, EHL Laura Nykänen HUSin suu- ja leukasairauksien klinikasta oli paikalla suositusta valmistelleessa IADR:n yleiskokouksessa New Orleansissa maaliskuussa 2024. Hän toteaa, että TMD:n hoidosta on useita kansallisia suosituksia, jollainen oma Käypä hoitommekin on, ja hoito on ajantasaista.
– Osa näistä suosituksista saattaakin tuntua itsestäänselvyyksiltä meistä suomalaisista. On kuitenkin tärkeää, että globaali ammattikuntamme on ajan tasalla nykytiedosta. Tätäkin suositusta tullaan päivittämään tiedon lisääntyessä.
Lähde: Manfredini, D., Häggman-Henrikson, B., Al Jaghsi, A., Baad-Hansen, L., Beecroft, E., Bijelic, T. (2024). Temporomandibular disorders: INfORM/IADR key points for good clinical practice based on standard of care. CRANIO®, 1–5. https://doi.org/10.1080/08869634.2024.2405298
Tiedeuutisen asiantuntijatarkastajana toimi Apollonian protetiikan ja purentafysiologian jaostosta HLT, EHL Laura Nykänen.