Kahdeksan kuukauden kontrolliväli lisäsi selvästi uusien kavitoituneiden kariesvaurioiden riskiä verrattuna neljän kuukauden seurantaan lapsipotilailla, joilla oli korkea kariesriski. Näin kertoo International Journal of Paediatric Dentistry -lehdessä julkaistu brasilialaistutkimus.
Kliinisessä tutkimuksessa arvioitiin kahden erilaisen seurantavälin tehokkuutta päiväkoti‑ikäisillä lapsilla, joilla oli korkea kariesriski. Tutkimukseen osallistui 224 iältään 3–5-vuotiasta lasta, joilla jokaisella oli vähintään yksi aktiivinen kariesvaurio lähtötilanteessa. Tutkimukseen kuului interventio, jossa perheet saivat lapselle hammashoitovälineet sekä ohjausta omahoitoon ja ruokavalioon. Kontrollikäyntien yhteydessä lasten hampaisto myös fluorikäsiteltiin ammattilaisen toimesta. Hammashoidon jälkeen lapset satunnaistettiin kahteen ryhmään: toisella ryhmällä oli kontrollikäynti neljän ja toisella ryhmällä kahdeksan kuukauden välein. Tutkimuksessa tarkasteltiin 30 kuukauden seurannassa ensisijaisesti vaikea-asteisimpia kariesvaurioita (ICDAS 5–6).
Tutkimuksen mukaan kahdeksan kuukauden välein kontrolloiduilla lapsilla oli 2,5 kertaa suurempi riski uusien, dentiiniin edenneiden, kavitoituneiden kariesvaurioiden kehittymiseen verrattuna lapsiin, joita seurattiin neljän kuukauden välein. Lähtötilanteessa ilmenneet vähintään
ICDAS 3-luokan kariesmuutokset ennustivat seurantavälillä vaikea-asteisten hampaiston kariesmuutosten etenemistä.
Tutkimustuloksen mukaan lyhyempi seurantaväli näyttää kuitenkin olevan tehokkaampi ehkäisemään vaurioiden etenemistä tässä lapsiryhmässä.
– Vaikka tutkimus on suoritettu matalan tulotason ja korkean kariesriskin väestössä, tuo se lisää näkökulmaa aiheeseen, josta on aiemmin niukasti tutkimusnäyttöä. Myös Suomessa varhaislapsuuden karies usein polarisoituu, jolloin olisi tärkeää tunnistaa korkean kariesriskin potilasryhmä ja määritellä asianmukainen kutsuväli suomalaisten ohjeistusten mukaisesti, sanoo erikoishammaslääkäri Anna Pelkonen.
Hän muistuttaa, että Suomessa lakisääteiset tarkastukset tulee tehdä 1-, 3- ja 5-vuotiaille lapsille, ja lisäksi tutkimuksia tulee tarjota yksilöllisen tarpeen mukaan. Karieksen hallinnan Käypä hoito -suosituksessa potilaskohtaiseen riskiarvioon perustuviksi hoitoväleiksi ohjeistetaan pienen kariesriskin potilaille 12–24, keskisuuren 6–12 ja korkean 3–6 kuukautta. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksessa painotetaan myös yksilöllistä riskiarviota ja tutkimusväliä, joka perustuu suun sairauksiin, niiden riskitekijöiden määrään ja vaikeusasteeseen.
Lähde: Bakhshandeh A, Berti G, Abanto J, Bönecker M. Effectiveness of a 4-Month vs. 8-Month Recall Interval for High-Caries-Risk Preschool Children: A 30-Month Clinical Trial. Int J Paediatr Dent 2026 Jan; 36(1): 105–112. doi:10.1111/ipd.70032.
Tiedeuutisen asiantuntijatarkastajana toimi Apollonian Lasten hammashoidon jaoston puolesta erikoishammaslääkäri Anna Pelkonen.