Limakalvopemfigoidi ja pemfigus vulgaris ovat kroonisia autoimmuunitaustaisia rakkulasairauksia, jotka voivat aiheuttaa rakkuloita limakalvoilla, haavautumista ja deskvammatiivistä ientulehdusta. Rakkulataudit voivat heikentää potilaan elämänlaatua huomattavasti, joten taudin hoitotasapainon saavuttaminen ja seuranta ovat tärkeitä seikkoja.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka oli kohdennettu suun limakalvosairauksia hoitaville erikoishammaslääkäreille ja jonka vastauksia verrattiin kansainvälisistä artikkeleista löytyviin tietoihin.
Kyselyn ja kirjallisuuden pohjalta luotiin hoitokaavio limakalvopemfigoidin ja pemfigus vulgariksen hoidon kulusta. Näiden kahden sairauden hoito ja seuranta ovat samankaltaisia. Limakalvoille muodostuvat rakkulat, haavautuminen ja deskvammatiivinen ientulehdus herättävät epäilyn autoimmuunista rakkulasairaudesta. Hammaslääkäri vastaa rakkulatautipotilaan suun kokonaistilanteen hoitosuunnitelmasta ja toteutuksesta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa.
Suun limakalvojen hoito on yksilöllistä, oireenmukaista ja riippuu taudinkuvasta. Oireilevia ja haavautuneita limakalvoja hoidetaan paikallisilla kortikosteroideilla tai kalsineuriini-inhibiittorilla ja systeemisellä lääkityksellä. Potilaan omahoito, säännöllinen seuranta ja ylläpitohoito ovat tärkeitä tulehdusoireiden lieventämiseksi.
Kirjoittajat:
Lili Fan1
HLK
Jaana Willberg1,2
Dos., EHL
Hanna Laine1,3
HLT, EHL
1 Suupatologia ja suuradiologia, hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
2 Patologia, Turun yliopistollinen keskussairaala
3 Suu- ja leukasairauksien yksikkö, lääketieteellinen tiedekunta, Clinicum, Helsingin yliopisto
Oral autoimmune bullous diseases – treatment and follow up
Mucous membrane pemphigoid and pemphigus vulgaris are chronic autoimmune blistering diseases that can cause blistering and ulcerations on the oral mucosa. In addition, they can also cause desquamative gingivitis. Blistering diseases can notably influence the patient’s quality of life and thus it is important to provide proper care and follow-up.
The material in this study is collected through a survey sent to Finnish experts in oral medicine. The information gathered from the survey is compared with international peer reviewed scientific articles.
A treatment chart on the process of the treatment of mucous membrane pemphigoid and pemphigus vulgaris was created based on the results of the survey and literature. The treatment and follow-up of the treatment did not differ between the two blistering diseases. Blistering and ulcerations of oral mucosa and desquamative gingivitis are signs that will cause suspicion of an autoimmune blistering disease. The dentist is responsible for the patient’s treatment plan and treatment implementation regarding oral health alongside experts in medicine and dentistry.
The treatment of oral mucosa is individual and depends on the symptoms of the blistering disorder. At its mildest form, the oral mucosa can be treated with local corticosteroids or calcineurin inhibitor, but sometimes systemic medicine is also needed. The patient’s self-care, regular follow-ups and maintenance treatments are essential to relieve the inflammatory symptoms of blistering diseases.
Suom Hammaslääkäril 2024; 12: 30–36.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan digilehdessä noin kuukauden kuluttua ensijulkaisusta.