Tutkimuksessa suurin osa (61 %) Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2017–2019 ratkaistuista korvattavista protetiikan potilasvahingoista koski kiinteää hammaskantoista protetiikkaa. Kaikkiaan 46 % protetiikan potilasvahingoista katsottiin lääketieteellisesti perusteettomaksi.
Lähtökohdat
Tutkimuksessa tarkastellaan Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina 2017–2019 ratkaistujen korvattavien hammasproteettisten potilasvahinkojen jakautumista erityyppisten proteettisten rakenteiden mukaan sekä lääketieteellisesti perusteettomaksi katsotun hoidon osuutta vahingoista.
Menetelmät
Tutkimus toteutettiin retrospektiivisena rekisteritutkimuksena. Tutkimusaineistona käytettiin Potilasvakuutuskeskuksen (PVK) rekisteriä, josta ilmenee muun muassa PVK:n arvio hoidon lääketieteellisistä perusteista.
Tulokset
Suurin osa (61 %) protetiikan potilasvahingoista koski kiinteää hammaskantoista protetiikkaa. Näistä 60 %:ssa oli kyse lääketieteellisesti perusteettomasta hoidosta. Kaikkiaan 46 % protetiikan potilasvahingoista katsottiin Potilasvakuutuskeskuksessa lääketieteellisesti perusteettomaksi.
Johtopäätökset
Tämän tutkimuksen perusteella huomattava osa hammasproteettisista potilasvahingoista olisi vältettävissä panostamalla huolelliseen hoidon suunnitteluun. Suunnitelman tulee perustua riittävän kattaviin potilaan tutkimuksiin ja diagnoosiin. Erityisen selkeänä kehityskohteena tutkimuksessa nousee esiin kiinteän hammaskantoisen protetiikan tukipilarien kunnon arviointitaidot hoidon suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.
Kirjoittajat
Salla Salmenkivi, EHL, terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyys, kliininen opettaja1
Marianna Hintikka, HLK1
Murat Mutluay, professori, ylihammaslääkäri, erikoisasiantuntija1,2,3
1Itä-Suomen yliopisto
2Kuopion yliopistollinen sairaala
3Turun yliopisto
Suom Hammaslääkäril 2022; 13: 22–28.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Patient injuries in prosthodontics
Since 1987, decisions regarding compensation for personal injuries resulting from patient care have been handled centrally by the Patient Insurance Centre (PVK) in Finland. The focus has typically been on whether or not the technical procedures have been performed to the level of a knowledgeable and experienced professional. However, of equal importance is the medical justification for treatment, which is based on a thorough patient examination and diagnosis. A medically justified treatment plan takes into careful consideration the indications, contraindications and prognosis for the various treatment options and it follows commonly accepted practices.
This retrospective registry study examined decision cases of 298 favourable claims of the PVK related to prosthodontics in 2017–2019. The study examined the distribution of compensable dental prosthetic patient injuries in five different types of prosthetic appliances: 1) tooth or soft tissue supported removable, 2) partly or fully implant supported removable, 3) tooth supported fixed, 4) implant supported fixed and 5) tooth and implant supported fixed. The proportion of those patient injury cases in which the treatment was not considered to be medically justified was also reported.
A majority of the compensated patient injury cases (61%) in this study were related to tooth supported fixed prostheses. According to the PVK, the treatment was not considered to be medically justified in 60% of these cases. In most of these cases, the abutment tooth/teeth had a poor prognosis for fixed prosthodontics at the time of the treatment planning. Overall, the treatment in 45% of prosthetic patient injury cases leading to compensation was not considered to be medically justified.
These findings draw special attention to diagnostics and treatment planning. The study highlights the necessity of careful assessment of the condition of the supporting teeth, being the most common problem area leading to patient injuries in fixed dental prostheses. Treatment planning for fixed prosthodontics requires special attention in the undergraduate as well as graduate dental education. There is also a need for more comprehensive Current Care Guidelines to enhance successful treatment decisions in the field of prosthodontics in Finland.