Otso Salmi, 67, vastaa puhelimeen tien päältä. Hän on tulossa bongaamasta lintuja ja menossa töihin, hoitamaan potilaita yksityisvastaanotolle Vantaan Tikkurilaan. Ainakin kaksi Salmen elämän elementtiä on siis pysynyt samoina kuin Hammaslääkärilehden haastatellessa häntä kaksitoista vuotta sitten.
Vuonna 2014 Salmi oli bongannut Suomessa nelisensataa lintulajia, nyt niitä on kertynyt noin 430.
– Hämmentävää kyllä, Suomessa löytyy vielä uusia lintuja bongattavaksi. Ilmastonmuutos muuttaa kuviota vääjäämättä. Joitain nuoruuteni lintuja ei näe enää missään, ja etelästä on tullut uusia lajeja.
Linnut ovat rakkaita, mutta erityisesti Salmea kiinnostaa työ.
Hän tekee potilastyötä viitenä päivänä viikossa, kuusi tuntia kliinistä työtä päivässä. Samaan aikaan isot hammaslääkäripolvet eläköityvät ympäriltä. Salmi arvelee olevansa kurssinsa viimeinen mohikaani, yhä töissä.
Hän on todistanut alan isoa muutosta: yksityisvastaanotot korvautuvat hammaslääkäriketjuilla. Salmi itsekin työskentelee nykyisin osana Hohde-ketjua.
– Eläköityvät yksityishammaslääkärit myyvät vastaanottonsa ketjulle, koska ei löydy rohkeita nuoria jatkamaan vastaanottoa.
Salmi ymmärtää syyn. Potilaat ovat säästölinjalla.
Muutamassa vuodessa hammaslääkäripula on keikahtanut vaikeudeksi työllistyä. Itsenäisen yksityispraktiikan perustaminen on nuorille selvästi hankalampaa kuin se oli Salmelle 1980-luvun lopulla. Ketjussa hammaslääkäri säästyy lomapäivystysongelmilta ja raskaalta raportoinnilta viranomaisille.
Kliinisen työn viime aikojen suurin muutos on hammashoidon osittainen digitalisoituminen. Kaksitoista vuotta sitten ei puhuttu vielä mitään esimerkiksi hampaiden kalvo-oikomisesta, Salmi muistelee. Selvää on, että ketju selviää digitalisoinnin suurista investoinneista paremmin kuin yksityinen hammaslääkäri.
Ketjut myös kouluttavat hammaslääkäreitä. Se hiukan arveluttaa Salmea, joka toimii Hammaslääkäripäivien näyttelyvastaavana. Jos ketjut vievät asiakkaita Hammaslääkäripäivien ja Apollonian koulutuksilta, kutistuu voitto, josta jaetaan tiedestipendejä suomalaisen hammaslääketieteen tukemiseksi.
Lue Hammaslääkärilehden numerosta 6-7/2026, mitä kuuluu niin ikään kymmenisen vuotta sitten lehteen haastatelluille Heikki Kyöstilälle ja Eliisa Alanko-Leikkaselle.