Uutiset

TiedeuutinenOmaishoitajien ravitsemus kohenee moniammatillisella yhteistyöllä

26.10.2023Annika Nissinen

Puolen vuoden yksilöllinen ravitsemusneuvonta auttoi parantamaan tai säilyttämään ravitsemuksen hyvänä noin 60 prosentilla iäkkäistä omaishoitajista. Monet tekijät voivat silti estää ravitsemusneuvonnan onnistumisen. Erityisesti tulisi huomioida omaishoitajien masennusoireet, suunterveys ja matala-asteiset tulehdukset, kertoo suomalaistutkimus.
Ikääntyneillä omaishoitajilla on iso vastuu perheen ravitsemuksesta. Omaishoitajien ravitsemusneuvonta voi auttaa ehkäisemään näissä perheissä yleisiä ravitsemuspuutteita.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät voivat vaikuttaa iäkkäille omaishoitajille annetun ravitsemusneuvonnan epäonnistumiseen.
Aineistona käytettiin Lifestyle, Nutrition, and Oral Health in Caregivers (LENTO) -tutkimuksen interventiotutkimuksen aineistoa. Tähän tutkimukseen oli poimittu interventioryhmästä 63 omaishoitajaa (≥ 60 vuotta), jotka vastasivat omaisten (≥ 65 vuotta) hoidosta kotona. Iäkkäät omaishoitajat saivat yksilöllistä ravitsemusneuvontaa ravitsemusterapeutilta kaksi kertaa puolen vuoden tutkimusjakson aikana ja suunterveyden opastusta suuhygienistiltä. Ravitsemuksen mittareina olivat muun muassa muutokset proteiinin saannissa, vajaaravitsemusta mittaavassa Mini Nutritional Assessment (MNA) -testissä sekä plasman albumiini- ja prealbumiinitasoissa. Lisäksi terveyttä ja suunterveyttä mitattiin ja tutkittiin eri tavoin tutkimuksen alussa ja lopussa.

Omaishoitajien keski-ikä oli 75 vuotta ja pääosin he olivat naisia (70 %). Suurin osa omaishoitajista hoiti puolisoaan tai kumppaniaan. Tutkimuksen alussa noin 80 %:lla omaishoitajista oli normaali ravitsemustilanne ja viidesosalla riski vajaaravitsemukseen MNA-testin mukaan. Puolen vuoden jälkeen 62 %:lla omaishoitajista ravitsemustilanne oli parantunut tai pysynyt hyvänä. Albumiinitasot olivat parantuneet tai säilyneet hyvinä noin puolella ja prealbumiinitasot kohentuneet tai säilyneet hyvinä lähes 60 %:lla. Vain neljännes tutkituista sai riittävästi proteiinia tutkimusjakson alussa, mutta intervention aikana tilanne parani tai pysyi hyvänä 60 %:lla.

Iäkkäät omaishoitajat, joilla on korkeampi tulotaso, parempi puristusvoima, alhaisempi koulutustaso ja huonommat tulokset mielialatestissä, hyötyivät eniten yksilöllisestä ravitsemusneuvonnasta. Tutkimuksen mukaan ravitsemusinterventio paransi merkitsevästi omaishoitajien proteiininsaantia, jota edistivät naissukupuoli, korkeampi ikä, suuremmat nettotulot, parempi puristusvoima, runsaampi hampaiden määrä ja hammasproteesin käyttö. Vajaaravitsemusta mittaavassa MNA-testissä muutokset olivat positiivisia niillä, joilla oli vähemmän masennusoireita. Alhaisempi ikä, koulutustaso ja painoindeksi sekä hampaiden vähäisempi määrä ja masennusoireet näyttivät liittyvän suurempaan plasman albumiiniarvojen kohentumiseen. Alhaisempi ikä ja koulutustaso yhdistettynä pienempään plasman herkän CRP:n (P-hs-CRP) arvoon, heikkoon elämänhallinnan tunteeseen (Sense of Coherence, SOC), vähäisempään hampaiden määrään ja proteesien puuttumiseen, näkyi suurempana kohentumisena plasman prealbumiinitasossa.

Ravitsemusneuvonnan esteitä ja ravitsemuksen eroja pystytään vähentämään parhaiten moniammatillisella yhteistyöllä. TtM, väitöskirjatutkija, ravitsemusterapeutti Sohvi Koposen mukaan omaishoitajien suunterveyteen, masennusoireisiin ja hiljaiseen (matala-asteiseen) tulehdukseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota moniammatillisesti, jotta ravitsemusneuvonta voisi olla tuloksellisempaa.

– Ravitsemuksen ja suunterveyden ongelmat ovat yleisiä ikääntyneillä ja niiden varhainen havaitseminen on tärkeää. LENTO-tutkimuksessa teimme kotihoidon henkilöstölle ja omaishoitajille toimintamallit ikääntyneiden ravitsemuksen ja suunterveyden tukemiseksi. Näitä toimintamalleja pilotoitiin Siilinjärven kotihoidossa viime vuonna, ja saimme kokemuksia toiminnan tarpeellisuudesta ja mallien toimivuudesta. Tänä vuonna niitä on lähdetty jalkauttamaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, kertoo Koponen.

Lähde: Koponen S, Nykänen I, Savela R-M, Välimäki T, Suominen AL, Schwab U. Depressive Symptoms, Low-Grade Inflammation, And Poor Oral Health Prevents The Success Of Nutritional Guidance In Older Caregivers. Clinical Nutrition ESPEN 2023; 57: 39–47. Doi: 10.1016/j.clnesp.2023.06.018 Julkaistu verkossa 21.6.2023.

Lue myös
Etsitkö näitä?