Hammaslääkärijärjestöjen tutkimusapurahat julkistettiin Apollonia Symposiumissa. Tänä vuonna jaettiin kaksi Nuoren tutkijan apurahaa tärkeisiin väitöskirjahankkeisiin. Toisen Nuoren tutkijan apurahan (12 000 €) sai EHL Hanna Suokko, jonka tutkimuksessa selvitetään vanhempien suunterveystottumusten ja muiden perheeseen liittyvien tekijöiden vaikutusta lasten suunterveystottumuksiin.
Turun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen yliopisto-opettaja ja Seinäjoen sote-keskuksen vs. ylihammaslääkäri Suokko kertoo, että apurahalla on iso merkitys elämänvaiheessa, jossa tutkimusta yrittää sovittaa yhteen työn ja perhe-elämän kanssa. Ajanpuute on jatkuva haaste.
Suokon väitöstutkimus on osa Turun yliopiston FinnBrain-tutkimusta, joka selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, kakkostutkimuksen tulokset ovat nyt kirjoitusvaiheessa.
– Tutkimukseni tavoitteena on löytää huonolle harjaukselle altistavia tekijöitä. Kliininen merkitys on siinä, että tutkimustulosten perusteella kykenemme mahdollisesti jo varhaisessa vaiheessa puuttumaan näihin tekijöihin ja edelleen kaventamaan terveyseroja.
Kolmen lapsen äitinä Suokolla on myös tosielämän kokemusta siitä, mikä merkitys perheen muilla lapsilla, muiden tavoilla ja tottumuksilla on lapseen.
– Molempien vanhempien esimerkki on tärkeää suunterveydessä, joka on yhteydessä perheen sosioekonomiseen asemaan. Lapset omaksuvat hyvin varhaisessa vaiheessa suunterveystottumukset vanhemmiltaan, ja ne jäävät usein melko pysyviksi. Siksi varhaisen vaiheen tuella on nähdäkseni tärkeä kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys.
Apollonia tukee nuoria tutkijoita ja tutkimuksen jatkuvuutta
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahasto ja yhteistyökumppanit jakoivat tänä vuonna 214 000 euroa tutkimusapurahoja.
Asiantuntijalautakunnan uusi puheenjohtaja, professori Timo Peltomäki kertoo hakemusten hyvän tason tehneen lautakunnan työstä ja hakemusten pisteytyksestä vaikeaa. Tiukkoja keskusteluja käytiin perusteluista, kun hyvistä hakemuksista piti valita parhaimmat.
Apurahoja myönnettiin tällä hakukierroksella kaikkiaan 40 tutkijalle ja opiskelijalle, myöntöprosentti oli melko suuri, 49. Hakemusten tutkimusaiheet edustivat ilahduttavan monipuolisesti koko hammaslääketieteen tutkimuskenttää.
Suuri osa suomalaisista hammaslääkäreistä ansaitsee Peltomäen sanoin ”voita leivän päälle” hammaslääkärin työllä, ja apuraha toimii enemmänkin kannustuksena jatkaa tutkimusta. Harva voi syventyä tutkimukseen päätoimisesti.
– Suomessa on vähän postdoc-vaiheen tutkijapaikkoja akateemista uraa suunnitteleville, eikä tämä ole vain hammaslääketieteen ongelma. Tutkijanurasta haaveilevan olisi kuitenkin hyvä hankkia kokemusta myös ulkomaisista yliopistoista.
Peltomäki aikoo vielä penkoa tarkemmin hakemuspinosta, mitkä erikoisalat ja yliopistot ovat olleet edustettuina. Jotkin erikoisalat, kuten suun ja pään alueen syöpätutkimus korostuu, ja Pohjois-Suomen kohortti tuottaa myös hyvää tutkimusta pitkään.
Yhden neuvon Peltomäki antaa tuleville apurahan hakijoille:
– Hakemuksen kirjoittajan on hyvä pitää mielessä, että vaikka Apollonian asiantuntijalautakunnassa on edustettuna laaja-alaisesti hammaslääketieteen osaajia, hakemusta ei ole aina arvioimassa oman erikoisalan edustaja. Hakemuksesta pitäisi näkyä selkeästi, mitä hakija on tekemässä. Apurahalautakunnalle kirjoitetaan eri tavalla kuin tieteelliseen lehteen, jossa kirjoitusta arvioivat aina oman erikoisalan asiantuntijat.
Toinen Nuoren tutkijan apuraha myönnettiin HLL Viktoria Sitnikovalle (Helsingin yliopisto), joka tutkii botuliinitoksiinin käyttöä lihasperäisen TMD-kivun hoidossa. Suurimman yksittäisen apurahan (15 000 €) sai dosentti, erikoishammaslääkäri Battsetseg Tseveenjav (Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto) tutkimukseensa lasten ja nuorten hoitoon pääsystä ja hammashoitotoimenpiteistä Helsingin julkisessa suun terveydenhuollossa.