Monoliittisesta zirkoniasta valmistetut koko hammaskaarta korvaavat implanttikantoiset siltaproteesit ovat kestäviä, ja niissä esiintyy vähän teknisiä ja biologisia komplikaatioita. Posliinikerrostus lisää kuitenkin komplikaatioriskiä, kertoo Journal of Prosthetic Dentistry -lehdessä julkaistu katsaus.
Näyttö monoliittisesta zirkoniasta valmistettujen laajojen implanttikantoisten rakenteiden pitkäaikaisesta kestävyydestä, komplikaatioista ja kliinisestä ennustettavuudesta on toistaiseksi rajallista. Tuoreessa katsauksessa arvioitiin näiden rakenteiden kestävyyttä, komplikaatioita ja potilastyytyväisyyttä. Systemaattiseen katsaukseen sisällytettiin 13 tutkimusta, jotka käsittivät yhteensä 2 841 siltaproteesia ja 3 940 implanttia. Seuranta-aika tutkimuksissa oli 1–5 vuotta. Meta-analyysit toteutettiin satunnaisvaikutusmalleilla, ja alaryhmäanalyyseissä arvioitiin proteesien epäonnistumisten, implanttien säilyvyyden ja teknisten komplikaatioiden yhdistettyjä osuuksia.
Tutkimusten seuranta-aikana monoliittisesta zirkoniasta valmistetut koko leuan siltaproteesit pysyivät toimintakuntoisina 99-prosenttisesti ja implanttien säilyvyys oli jopa 100 %. Katsauksessa havaittu kesto oli verrattavissa perinteisten siltaproteesien, kuten metallokeraamisten tai metalliakryylisten siltaproteesien, kestoon.
Teknisiä komplikaatioita ilmeni
14 %:ssa rakenteista, ja yleisimpiä komplikaatioita olivat halkeilut, titaani-inserttien sementtikiinnityksen pettäminen ja okklusaaliruuvien löystyminen. Biologiset komplikaatiot olivat harvinaisempia, ja niistä tavallisimpia olivat perimukosiitti ja peri-implantiitti. Alaryhmäanalyysit osoittivat, että teknisiä komplikaatioita ilmeni useammin kerrostetulla posliinilla viimeistellyissä rakenteissa (osuus jopa 27 %). Täysin monoliittiset rakenteet näyttivät olevan teknisesti vakaampia, ja teknisiä ongelmia esiintyi vain 1–3 %:ssa rakenteista. Implanttien menetyksiä raportoitiin vähän.
Potilastyytyväisyyttä arvioineiden tutkimusten mukaan potilaat olivat tyytyväisiä toiminnallisuuteen ja estetiikkaan, ja he kokivat suunterveyteen liittyvän elämänlaadun hyväksi. Tekniset komplikaatiot eivät vaikuttaneet merkittävästi potilastyytyväisyyteen. Psykososiaaliset ja toiminnalliset tekijät saattavatkin vaikuttaa potilaiden käsityksiin enemmän kuin puhtaasti tekninen suorituskyky.
Katsauksen mukaan monoliittinen zirkonia näyttäisi olevan hyvä vaihtoehto digitaalisiin CAD/CAM-työnkulkuun perustuviin koko leuan implanttituettuihin ratkaisuihin ja potilaille, joiden purentavoimat ovat suuret. Tutkijat kehottavat kuitenkin välttämään laajoja posliinikerrostuksia, tarkistamaan rakenteen istuvuuden sekä seuramaan vastapurijan kulumista ja peri-implanttikudoksia. Tutkijat huomauttavat myös, että näytön laatu osoittautui suhteellisen heikoksi ja tuloksia tulee tulkita varauksella, sillä tutkimusten välillä oli suurta vaihtelua, suurin osa tutkimuksista oli retrospektiivisiä eikä mukana ollut satunnaistettuja tutkimuksia.
Protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkärien Lauri Vanhakartanon ja Ossi Miettisen mukaan satunnaistettuja, laajoja ja riittävän pitkäkestoisia tutkimuksia aiheesta tarvitaan, sillä monoliittisen zirkonian käyttö implanttikantoisissa koko leuan siltarakenteissa on yleistynyt nopeasti digitaalisten työnkulkujen myötä.
Tiedeuutisen asiantuntijatarkastajina toimivat Implantologian jaoston puolesta erikoishammaslääkärit (protetiikka & purentafysiologia) Lauri Vanhakartano ja Ossi Miettinen.
Lähde: Matos ACM, Vieira FL, Marrara JR, Tirapelli C, Correia FD, Santiago-Junior JF. Are monolithic zirconia complete arch implant-supported prostheses reliable? A systematic review and meta-analysis. J Prosthet Dent 2026 Jul; 136(1): 40–51.
doi: 10.1016/j.prosdent.2026.02.006.