Miten ennaltaehkäisy, vaikuttava hoito ja sektorien toimiva yhteistyö voisivat taata hyvää suunterveyttä kaikille? Hammaslääkäriliiton vaalijuttusarjan ensimmäisessä osassa kysyimme kahden professorin näkemyksiä sekä potilaan kokemuksia.
Suunterveyden ehkäisevä hoito ja varhainen puuttuminen säästävät sekä inhimillistä kärsimystä että julkisia varoja.
– Hoitamatta jätetyt suun sairaudet johtavat kalliimpaan hoitoon, heikentävät yleisterveyttä ja lisäävät terveydenhuollon kokonaiskuormitusta, tiivistää suun terveydenhuollon professori Liisa Suominen Itä-Suomen yliopistosta.
Vaikka yhteiskunnan resurssit niukkenevat, peruspalvelujen tulisi mahdollistaa, että suun sairaudet havaitaan ennen kuin ne etenevät vaikeiksi ja kalliisti hoidettaviksi.
– Julkisen sektorin tulisi jatkossakin vastata suun terveydenhuollon peruspalveluista koko väestölle. Akuutin hoidon lisäksi kaikille tulisi turvata yksilölliseen hoidon tarpeeseen perustuvat suun ja hampaiden tarkastukset. Huomio tulisi kohdistaa erityisesti heikossa sosioekonomisessa asemassa ja suurimmassa hoidon tarpeessa oleviin, kuten sairauseläkeläisiin.
Yksityisen sektorin Suominen näkee täydentävän julkista palvelujärjestelmää erityisesti niiden potilaiden osalta, joilla on mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluja.
– Lisäksi yksityinen voi tukea julkista tarjoamalla erikoishammaslääkäripalveluja alueilla, joilla julkisella on osaaja- tai resurssipulaa. Parhaiten potilaita ja julkista taloutta palvelisi työnjako, jossa julkinen sektori turvaa yhdenvertaisen pääsyn välttämättömiin palveluihin ja yksityinen sektori täydentää palvelutarjontaa hallitusti.
Omahammaslääkäri- ja omatiimimallit voisivat hänestä parantaa hoidon jatkuvuutta varsinkin potilailla, joilla on suurin riski jäädä palvelujen ulkopuolelle tai joiden omahoidon voimavarat ovat heikentyneet.
– Näitä potilaita ei tulisi jättää selviytymään yksin, vaan palvelujen järjestäjällä tulisi olla vastuu turvata heidän hoitoon pääsynsä. Kun hoitosuhde on jatkuva, potilaan kokonaistilanne tunnetaan paremmin ja hoito voidaan kohdentaa vaikuttavammin.
Entä kuinka suuri osa tulevasta palvelutarpeesta olisi ehkäistävissä paremmalla omahoidon tuella, terveyden edistämisellä, säännöllisillä tarkastuksilla ja varhaisella hoidolla?
– Tarkkaa osuutta on vaikea arvioida, mutta merkittävä osa palvelutarpeesta olisi näiden avulla todennäköisesti ehkäistävissä. Ennaltaehkäisyyn ei kohdisteta riittävästi resursseja, vaan palvelujärjestelmä painottuu yhä korjaavaan hoitoon.
Lopuksi Suominen listaa kolme tärkeintä suunterveyttä turvaavaa päätöstä seuraavalle hallitukselle.
– Julkisesti tuetun suun terveydenhuollon säilyttäminen koko väestölle, suun terveydenhuollon tiiviimpi integrointi muuhun perusterveydenhuoltoon sekä ehkäisevän hoidon vahvistaminen ja maksuttomat tarkastukset.
Terveyshyöty ja vaikuttavuus keskiöön
– Yhteiskunnassa terveydenhuolto pitäisi nähdä enemmän investointina kuin kuluna, sanoo Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja. Hän vertaa terveydenhuoltoa yksilön ja yhteiskunnan turvaverkkoon, joka kannattelee terveyttä, toimintakykyä, turvallisuutta ja luottamusta.
Patja nostaa soten kehittämiseen kolme painopistettä, joista ensimmäiseksi ohjataan terveydenhuoltoa kokonaisuutena. Määritellään yhteiset pitkän aikavälin tavoitteet ja palvelulupaus ja tehdään priorisoinnista avointa. Suunnataan resursseja vaikuttaviin hoitoihin ja luovutaan toimimattomista käytännöistä.
Toiseksi turvataan kestävyys ja kehittäminen. Seurataan tuloksia ja terveyshyötyä rakenteiden sijaan. Kolmanneksi panostetaan osaamiseen, ketteryyteen ja työympäristöihin. Kehitetään ammattilaisten työtä ja kannustimia, hyödynnetään tutkittua tietoa sekä lisätään eri toimijoiden yhteistyötä ja potilaiden osallistumista.
Suun terveydenhuollon palveluja tulisi Patjan mukaan jatkossakin tarjota koko väestölle, mutta on ratkaistava oikeudenmukaisesti ja eettisesti, millä intensiteetillä ja miten niukkenevat resurssit kohdennetaan.
– Julkinen ja yksityinen suun terveydenhuolto täydentävät toisiaan, mutta tehtävät ja vastuut eivät ole samat. Julkinen hoitaa myös taloudellisesti kannattamattomia potilasryhmiä ja vastaa esimerkiksi koulutuksesta, tutkimuksesta, tilastoinnista ja varautumisesta. Sektorien yhteistyötä tarvitaan, mutta yksityinen ei koskaan ottaisi kantaakseen kaikkia julkisen puolen tehtäviä ja taloudellisia riskejä, hän huomauttaa.
– Kohdistetaanko kaikkien hammaslääkärien työpanos vaikuttavasti tuottamaan terveyshyötyä koko väestölle? Se on tärkein kysymys, jota teidän tulisi ammattikuntana pohtia.
Oma hammaslääkäri turvaa suunterveyttä
– Hyvä hammaslääkäri tuntee suuni terveyshistorian pitkältä ajalta, on taitava ammattilainen ja helposti lähestyttävä, luotettava kumppani. Hän tarjoaa sekä pitkäaikaista turvaa että nopeaa apua silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Oma hammaslääkäri myös varmistaa, etteivät akuutit vauriot pääse pahenemaan tai aiheuttamaan muita terveydellisiä ongelmia, kertoo joensuulainen Jarmo Betcke, joka on käynyt samalla hammaslääkärillä jo vuosia.
Kun hoitosuhde on pitkä ja luottamuksellinen, oma hammaslääkäri pystyy ennakoimaan tarpeellisia toimenpiteitä.
– Jatkuvuus on parantanut huomattavasti omaa hoitoon sitoutumistani. Käytännössä minun ei edes ole mahdollista käydä julkisessa hammashoidossa, jossa jonot venyvät viikkojen tai kuukausien päähän. Siksi arvostan yksityisen puolen joustavuutta ja nopeutta.
Betcke muistuttaa, että huono suunterveys voi aiheuttaa vakavia yleisterveydellisiä ongelmia, joiden hoitaminen tulee yhteiskunnallekin huomattavasti kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisy. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, jota hoitamattomat vaivat yksilölle aiheuttavat.
– Toivon, että Suomessa satsattaisiin ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuolto saataisiin toimimaan kaikille. Tavoitteena pitäisi olla, että mahdollisimman moni pääsee säännöllisen suun terveydenhuollon piiriin varallisuudesta riippumatta.
Hammaslääkäriliiton vaalitavoitteet 2027
Suunterveys on investointi kansanterveyteen! Nyt ja tulevaisuudessa jokaisella on ikään katsomatta lakisääteinen oikeus julkisiin suun terveydenhuollon palveluihin. Jokainen pääsee hoitoon oikea-aikaisesti. Kestävä rahoitus sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö takaavat laadukkaat suun terveydenhuollon palvelut.
Kolme päätavoitetta:
- Hoitoon pääsy ja kestävä rahoitus
- Hyvinvoiva, osaava ja riittävä henkilöstö
- Suunterveyttä tukevat yhteiskunnan päätökset
Katso vaalitavoitteet liiton sivuilta: https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/hammaslaakariliiton-eduskuntavaalitavoitteet-2027