Suun terveydenhuollon haasteet ja mahdollisuudet eivät tunne valtioiden rajoja. Kansainvälinen yhteistyö onkin keskeinen osa alan kehittämistä. FDI World Dental Federationin vuosikokous syyskuussa Prahassa kokosi hammaslääkärijärjestöjen edustajia eri puolilta maailmaa keskustelemaan yhteisistä tavoitteista ja ratkaisuista.
Kansainvälinen toiminta saatetaan joskus nähdä etäisenä suhteessa suomalaisen hammaslääkärin arkeen, mutta emme elä tyhjiössä. Moni ilmiö, joka tänään nousee keskusteluun kansainvälisissä verkostoissa, näkyy huomenna myös suomalaisessa koulutuksessa, kliinisessä työssä ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa.
Prahassa hyväksyttiin useita uusia ja päivitettyjä politiikkalinjauksia. Niissä korostuivat hammaslääkärikoulutuksen kehittäminen, elinikäinen suunterveys, materiaalien turvallisuus sekä tutkimuksen laatu. Suunterveys on osa yleisterveyttä ja suun sairauksien ehkäisy ja hoito ovat olennainen osa toimivaa perusterveydenhuoltoa. Tämä on viesti, joka kuuluu yhä selvemmin kansainvälisissä järjestöissä ja terveyspoliittisessa keskustelussa riippumatta siitä, puhutaanko korkean tulotason maista vai vasta kehittyvistä terveydenhuoltojärjestelmistä.
Virallisten päätösten rinnalla käytiin keskusteluja myös hammaslääkärien työn arjesta. Monissa maissa pohditaan samoja kysymyksiä: miten turvataan hammaslääkärien työssäjaksaminen, vahvistetaan työyhteisöjen hyvinvointia ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus.
Pohjoismainen ja eurooppalainen yhteistyö tuntuu suomalaisesta näkökulmasta luontevalta, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme ovat monin tavoin samankaltaisia. Erityisen mielenkiintoista oli kuitenkin huomata, että samoja teemoja käsitellään myös maissa, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ja yhteiskunnalliset lähtökohdat poikkeavat suuresti omistamme. Vaikka toimintaympäristöt vaihtelevat, haasteet ovat usein yllättävän samanlaisia.
Kansainvälisen toiminnan merkitys ei kuitenkaan rajoitu tiedon vastaanottamiseen. Suomalaisella hammaslääkärikunnalla on paljon annettavaa kansainväliseen keskusteluun. Jos haluamme vaikuttaa suun terveydenhuollon tulevaisuuden suuntaviivoihin, meidän on oltava mukana niitä määrittelemässä.
Suomi on pieni maa, mutta kansainvälisessä vaikuttamistyössä koolla ei ole niin ratkaisevaa merkitystä kuin ehkä ajattelemme. Vaikuttaminen syntyy olemalla mukana, osallistumalla aktiivisesti keskusteluihin ja rakentamalla pitkäjänteisesti yhteistyötä. Kyse on ennen kaikkea luottamuksesta ja suhteista, jotka rakentuvat vuosien aikana. Siksi kansainvälisessä vaikuttamistyössä jatkuvuus on erityisen tärkeää.
Lopulta tavoitteet ovat kaikkialla samat: vahvistaa suunterveyden asemaa, mahdollistaa väestön hoitoon pääsy kohtuullisin kustannuksin sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Samalla on huolehdittava myös hammaslääkärien henkisestä, fyysisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista, sillä toimiva suun terveydenhuolto rakentuu hyvinvoivien ammattilaisten varaan. Kun olemme mukana kansainvälisessä yhteistyössä, emme ainoastaan seuraa muutosta. Olemme rakentamassa sitä.
Anna Chainier
Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri