Obstruktiivisen uniapnean ja parodontiitin välillä näyttäisi olevan merkitsevä yhteys. Uniapnea saattaa vaikuttaa parodontiitin kehittymiseen tai etenemiseen, mutta tutkimusnäyttö on vielä puutteellista. Varsinkaan uniapnean hoidon vaikutuksista parodontiittiin ei ole näyttöä, kertoo Acta Odontologica Scandinavica -lehdessä julkaistu katsaus.
Hammaslääketieteen kandidaatti Aida Kukilan syventävien opintojen tutkielmaan liittyvässä systemaattisessa katsauksessa selvitettiin obstruktiivisen uniapnean ja parodontiitin välistä yhteyttä sekä jatkuvan ylipainehengityshoidon (CPAP) vaikutuksia parodontaaliterveyteen. Katsauksen kirjallisuushaut tehtiin Cochrane-, PubMed-, Scopus- ja Web of Science -tietokannoissa, ja yhteensä 20 alkuperäistutkimusta hyväksyttiin mukaan katsaukseen.
Katsauksessa mukana olleista tutkimuksista 70 % (14/20) osoitti merkitsevän yhteyden obstruktiivisen uniapnean ja parodontiitin välillä, mutta syy-seuraussuhdetta ei voida vahvistaa, sillä tutkimukset perustuivat pääosin poikkileikkausasetelmaan. Ainoastaan kaksi tutkimusta täytti kaikki metodologiset laatukriteerit. Tuoreissa mendelistisissä satunnaisanalyyseissä löytyi myös geneettistä näyttöä siitä, että obstruktiivinen uniapnea lisää parodontiittiriskiä. Aikaisemmin on ehdotettu kaksisuuntaista yhteyttä, mutta nämä analyysit ja nykyinen näyttö eivät kuitenkaan tue parodontiitin käänteistä vaikutusta uniapneaan.
Näyttöä CPAP-hoidon vaikutuksista suunterveyteen ja erityisesti parodontiumin tilaan oli niukasti, eikä saatavilla olevissa tutkimuksissa havaittu, että CPAP-hoidolla olisi merkittävää vaikutusta iensairauksien paranemiseen. Professori Pirkko Pussisen mukaan CPAP-hoidon mahdollinen hyöty parodontaaliterveydelle välittyisi ennen kaikkea uniapnean aiheuttaman systeemisen tulehdus- ja hypoksiakuorman vähenemisen kautta.
– CPAP-hoito vähentää ajoittaista hypoksiaa, oksidatiivista stressiä ja tulehdusvasteen aktivaatiota, joiden on esitetty osallistuvan myös parodontaalikudosten tulehdukseen ja tuhoutumiseen. Lisäksi CPAP-hoidon myönteiset vaikutukset metaboliseen säätelyyn ja verisuonten toimintaan voivat osaltaan tukea parodontaaliterveyttä.
Pussinen kuitenkin painottaa, että kliinistä tutkimusnäyttöä on vielä vähän ja siksi CPAP-hoidon mahdollisia vaikutusmekanismeja tulee pitää pääosin hypoteettisina.
Jatkossa tarvitaan laadukkaita ja laajempia tutkimuksia, jotta syy-seuraussuhdetta voidaan selvittää tarkemmin ja arvioida, onko CPAP-hoidolla vaikutuksia parodontaaliterveyteen. Tutkijoiden mukaan myös edistyneitä mikrobiomianalyysejä hyödyntävät tutkimukset voisivat tarjota lisätietoa biologisista mekanismeista uniapnean ja parodontiitin välisen yhteyden taustalla.
Lähde: Kukila A, Manzoor M, Salminen A, Mäntylä P, Pussinen P. Obstructive sleep apnea and periodontitis: a systematic review with considerations on CPAP therapy. Acta Odontol Scand 2026 Jul 16; 85: 453–459. doi: 10.2340/aos.v85.46512.