Sähkökatko, tietoliikennehäiriö, verkkohyökkäys, luonnonmullistus, suuronnettomuus, pandemia, sota. Uhkakuvien äärellä kannattaa ensimmäiseksi hengittää syvään. Kun pysyttelee rauhallisena ja toimii saamiensa ohjeiden mukaisesti, pääsee tilanteen selättämisessä eteenpäin.
– Terveydenhuollon toimintaa pyritään häiriötilanteessa jatkamaan normaaliin tapaan niin pitkälle kuin mahdollista, Huoltovarmuusorganisaation sosiaali- ja terveydenhuoltopoolin poolisihteeri Mira Miettinen kiteyttää.
Toiminta- ja johtamistavat on kirjattu hyvinvointialueiden ja muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeiden organisaatioiden valmius-, varautumis- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmiin, jotka otetaan käyttöön, jos tarve vaatii.
Kyseenalaistaminen pitää siirtää sivuun
Yksilöllisyys ja omatoimisuus voivat hädän hetkellä kääntyä yhteisön etua vastaan.
– Se, että haluaa kyseenalaistaa asioita ja itse päättää niistä, ei kriisitilanteessa ole toimiva ratkaisu, Oulun yliopistossa erikoistuvia hammaslääkäreitä opettava dosentti Tarja Tanner toteaa.
Valmiussuunnitelmat, vastuunjako ja etukäteen nimetyt vastuuhenkilöt auttavat luotsaamaan yhteisön kriisin läpi. Olennaista on luottaa komentoketjuun.
– Kriiseissä suoritetaan sitä, mitä on aiemmin opittu ja mihin ollaan varauduttu. Mikä minun roolini on hammaslääkärinä tai vapaa-ajalla, kenestä minä huolehdin, tai jos olen sijoitettuna Puolustusvoimiin, mikä roolini siellä on? Tarvitaan kykyä toimia epävarmuudessa ja omassa roolissaan.
Mitä varautuminen hammashoidossa tarkoittaa?
Häiriön laajuus määrittelee, kuka päätökset tekee. Jos häiriö koskettaa kaikkia yhteiskunnan osa-alueita, päättäjä on valtioneuvosto. Sen alapuolelta löytyy sosiaali- ja terveysministeriö, sosiaali- ja terveydenhuollon viisi yhteistyöaluetta ja hyvinvointialueet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen valmiusryhmä voi vakavissa tilanteissa tehdä esityksiä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksenteon tueksi.
– Ei järjestäydytä uudelleen, vaan lähtökohtaisesti hyödennetään olemassaolevia organisaatioita, Mira Miettinen sanoo.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan suun terveydenhuollon johtaja Marina Merne-Grafström määrittelee, että hammashoidossa varautuminen tarkoittaa muun muassa kiireellisen hoidon ja päivystyksen jatkuvuuden, potilasturvallisuuden, henkilöstön saatavuuden sekä keskeisten materiaalien, hoitolaitteiden ja tietojärjestelmien toimivuuden varmistamista.
– Lisäksi on tunnistettu tarve laatia toimintakortteja sähkökatkojen, vedenjakelu- ja lämmityshäiriöiden sekä muiden poikkeavien tilanteiden varalle. Tilannekohtaisia ohjeita on laadittu myös esimerkiksi drooniuhkaan varautumisesta, hän sanoo.
– Yksittäisen hammaslääkärin näkökulmasta valmiussuunnittelu tarkoittaa valmiutta jatkaa potilaiden hoitoa poikkeavissa olosuhteissa turvallisesti. Hammaslääkärin tulee tuntea oman toimipisteensä toimintamallit ja tietää, kenelle poikkeamista ilmoitetaan hälytyskaavion mukaisesti, sekä osata toimia tilanteissa, joissa esimerkiksi sähkö, vesi, tietojärjestelmät tai toimitilat eivät ole normaalisti käytettävissä.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 10/2026.