Hampaan purupinnan kuluminen on yleistyvä ongelma, ja joissakin tapauksissa kulunut hammaskudos joudutaan korvaamaan täytemateriaalilla.

Monoliittinen yttriumilla osittain stabiloitu zirkonia on laajasti käytössä korjaavassa hammashoidossa sen lujuuden, kulutuskestävyyden, esteettisyyden ja hyvän kudosyhteensopivuuden vuoksi. Lämpötilan vaihtelut, mekaaninen rasitus ja kliinisessä työssä tehtävät muokkaukset voivat kuitenkin vaikuttaa zirkonian mekaanisiin ja optisiin ominaisuuksiin.

Materiaalin valinta eri endodonttisten toimenpiteiden yhteydessä, kuten syviä kaviteetteja korjattaessa, apeksifikaatiota tehtäessä tai juurikanavan tiivistämisessä, on tehtävä huolellisesti. Valittu materiaali sekä sen vaikutus biologiseen aktiivisuuteen ja hampaan kovakudoksiin voivat johtaa ei-toivottuihin lopputuloksiin.

Hammasamalgaamin käyttö on kielletty vuoden 2025 alusta lähtien. Jatkossa amalgaamia saa käyttää vain, kun hammaslääkäri pitää sen käyttöä ehdottoman välttämättömänä potilaan erityisten lääketieteellisten tarpeiden perusteella.

Alkuvuodesta 2024 Clinical Oral Investigations -lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkittiin lasihybriditäytteen (korkeaviskoosinen lasi-ionomeeri erillisellä suojalakalla) ja yhdistelmämuovitäytteen (nano­hybridiresiinikomposiitti) ennusteita. Viiden vuoden seurantatutkimuksessa täytemateriaalien ennusteen todettiin olevan samaa luokkaa taka-alueen keskisuurissa ja laajoissa paikkauksissa.

Laserkäsittely auttaa apikaalisemman sidostuksen paranemiseen, kertoo Dental Materials Journalissa julkaistu tutkimus. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, parantaisiko erbium-lasersäteily yhdessä modifioitujen kärkien kanssa lasikuitunastojen intraradikulaarista adheesiota.