Moni hammaslääketieteen opiskelija on kuullut kertomuksia siitä, kuinka opintoihin kuuluva syventävä tutkielma eli ”syvärityö” jää viimeiseksi suoritteeksi ennen valmistumista. Niin käy, vaikka jo ensimmäisestä vuodesta lähtien opettajat painottavat työn aikataulutusta: ”Työ olisi hyvä aloittaa ajoissa, koska sen tekeminen preklinikan aikana käy helpommin kuin kiireisen klinikka-arjen keskellä.”
Preklinikassa opinnot ovat joustavammat ja vapaa-aikaa voi olla enemmän; toisaalta syvempi ymmärrys hammaslääketieteestä ja erityiskiinnostuksen kohteista muodostuu vasta myöhemmin. Aloin puntaroida, milloin siis olisi hyvä aloitusaika ja miten sopivan aiheen tai ohjaajan voisi löytää.
Syventävän tutkielman voi tehdä eri tavoin. Tyypillisimmät muodot ovat julkaistava artikkeli ja kirjallisuuskatsaus, mutta myös opetusvideon tai muiden innovatiivisten työmuotojen käyttö voi olla mahdollista.
Yksi haaste tutkielman aloittamiseen voi olla sopivan ohjaajan löytyminen. Tiedekunnassa ohjaajia on paljon, mutta osa heistä on hyvinkin kiireisiä, joten heiltä liikenee kenties vähemmän aikaa ohjaamiseen. Sopivaa ohjaajaa voi joutua odottamaan, sillä osa haluaa ohjata vain muutamaa opiskelijaa kerrallaan.
Ohjaajasopimuksen tulee olla valmiina ennen neljännen opintovuoden joulua, jotta voi päästä oman alan kesätöihin seuraavana kesänä. Sopimuksen teko ei kuitenkaan tarkoita muuta kuin nimeä paperissa – työtä ei ole tarvinnut kirjoittaa sivuakaan.
Huomasin, että nyt kolmannen vuosikurssin puolessa välissä omat kurssikaverini ovat joukolla aktivoituneet syventävän tutkielman aloittamisessa. Ainakin Helsingissä osa aiheista on niin suosittuja, että niille järjestetään erillinen haku vuosittain, eivätkä kaikki hakijat saa aihetta haluamaltaan erikoisalalta.
Onneksi suurimpaan osaan aiheista ei erillistä hakuprosessia tarvita, ja aiheen sekä ohjaajan voi löytää myös yleislääketieteen puolelta, esimerkiksi immunologian alalta. Aiheen voi valita kokeiluluontoisesti tai niin tavoitteellisesti, että saman teeman parissa voisi jatkaa väitöskirjaan asti.
Kaverien kanssa keskusteltuani tulin siihen lopputulokseen, että koska syventävien opintojen työ on suuri ja vaativa ja muitakin opintoja riittää, voi sen valmistuminen venyä opintojen loppupuolelle asti tai viivyttää valmistumista, jos siihen ei pyri reippaasti tarttumaan.
Työn tekoa voivat helpottaa opettajan kanssa sovitut määräajat ja palautuspäivät. Yllätyin iloisesti, kun sain ohjaajan heti ensimmäisellä yrittämällä, ja pääsen pian aloittamaan parodontologiaan liittyvän syvärityöni.
Sanni Heikkinen
Kirjoittaja on kolmannen vuosikurssin denttari Helsingistä.