Hammaslääkärin valassa sanotaan: ”Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.” Tämä on hyvä ohjenuora hammaslääketieteen opiskelijallekin noudattaa.
Vaikka en ole valaa vielä vannonut, voin silti lisätä lähipiirini tietoa ja osaamista esimerkiksi suun omahoidosta sitä mukaa, kun oma tietoni hammaslääketieteestä karttuu. Tällä tavalla voin jo nyt ylläpitää ja edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.
Mitä jos tietoa voisikin lisätä helpolla vielä vähän laajemmalle yleisölle? Sosiaalinen media antaa tähän tehokkaan työkalun. Some-alustan voi viihteen lisäksi valjastaa myös informatiivisen sisällön tuotantoon ja sillä voi tavoittaa monta eri ikäluokkaa. Sehän antaa loistavan tilaisuuden ripotella suunterveyttä edistävää tietoa tykättäväksi seuraajille.
Ilokseni olen huomannut, että näin osa meistä tekeekin. Hienoa työtä! Liityn innokkaasti muiden ammattilaisten joukkoon lisäämään hymyjen hyvinvointia sosiaalisen median puolella.
Oma Instagram-tilini @kiitospaikasta keskittyy denttariopintoihin, mutta haluan valjastaa sen myös suunterveyden edistämiseen. Julkaisin taannoin kelan, jossa opastan, kuinka hammasvälit langataan. Tämä sai paljon huomiota ja kiitosta.
Jos hammaslankauksen osaamisessa on puutteita, voiko olettaa, että suun omahoidon muillakin osa-alueilla on vajausta? Suun omahoitotavat opitaan vanhemmilta, mutta kuka varmistaa, että vanhemmat osaavat sen?
Neuvolassa tiedetään varoittaa saman lusikan käyttämisestä. Siellä ohjataan muutenkin vauvan suun omahoidossa, mutta käsiteltävänä on paljon muutakin asiaa. Yksivuotishammastarkastus voi olla vanhemmalle yhtä jännittävä kokemus kuin se oma käyntikin. Saadut ohjeet saattavat hukkua vanhojen tapojen alle. Terveysohjausta annetaan lapsen ja nuoren kasvaessa myös hänelle itselleen vastaanotolla. Tavoitteena tietenkin laadukas omahoito. Valitettavasti saatu tieto ei aina jää päähän.
Hyödyllinen tieto suun omahoidosta voi jäädä paremmin mieleen rennosti sohvalla somea selaillen, varsinkin, jos sitä tulee vastaan toistuvasti. Motivoituisiko potilas tällä tavalla helpommin esimerkiksi siihen hampaiden lankaukseen? Voisiko somepostaus tukea vastaanotolla saatua viestiä?
Sosiaalinen media tavoittaa niin kasvavan nuoren kuin lasten vanhemmatkin. Somessa on helppo jakaa tietoa tarpeeksi pieninä annoksina ja tarpeeksi usein, jolloin suun omahoito pysyy mielessä. Veikkaisin, että vaikka ei olisi some-vaikuttaja, voi silti vaikuttaa niihin omiin seuraajiinsa.
Arvelen, että jokaisella somessa olevalla hammaslääkärillä tai -opiskelijalla on joku seuraaja, jolla on suun omahoidossa parannettavaa. Arvio ei toki perustu tieteelliseen tutkimukseen. Siitä huolimatta uskon hampaidenhoitovinkkien jakamisella olevan positiivisia vaikutuksia.
Kannustan jokaista lukijaa silloin tällöin muistuttamaan suunterveyttä edistävistä tavoista Instagramissa, Tik Tokissa, Threadsissa, Facebookissa tai missä satuttekin skrollailemaan. Vinkataan suunterveydestä somessa, niin se muistuu helpommin mieleen aamuin illoin siellä kylpyhuoneessakin.
Mira Lehmonen
Kirjoittaja on toisen vuosikurssin denttari Kuopiosta.