Vain joka viides hammaslääkäri kokee voivansa vaikuttaa muutoksiin työssään. Kuitenkin tiedetään, että kokemukset kuulluksi tulemisesta lisäävät työhyvinvointia. Tutkimusprofessorin mukaan nykytilanteessa näkyy terveydenhuollon muutos.
Koetko, että pystyt vaikuttamaan muutoksiin työssäsi? Muun muassa tätä kysyttiin Hammaslääkäriliiton ja Työterveyslaitoksen tekemässä Hammaslääkärien työhyvinvointitutkimuksessa.
Vuonna 2003 julkisen terveydenhuollon hammaslääkäreistä 54 prosenttia koki voivansa vaikuttaa muutosten suunnitteluun. Vuonna 2023 näin koki enää 20 prosenttia. Yksityishammaslääkärien koetut vaikutusmahdollisuudet puolestaan vähenivät 20 vuodessa 90 prosentista 54 prosenttiin.
Työn autonomiaa tutkimuksen vastaajat arvioivat viisiportaisella asteikolla, jossa 1 merkitsee vähäistä autonomiaa ja 5 parasta tilannetta. Samaan aikaan vaikutusmahdollisuuksien hupenemisen kanssa koettu autonomia väheni tutkimuksissa julkisella puolella 4,1:stä 3,7:ään ja yksityisillä 4,8:sta 4,5:een.
Muutoksen taustalla ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan isot terveydenhuollon muutokset, viimeisimpänä hyvinvointialueuudistus.
– Muutoksissa on tärkeää, että niistä informoidaan selkeästi ja riittävän ajoissa, jotta niitä pystyy rauhassa jäsentämään. Jos ne jäävät epäselviksi, kokemus on usein se, että muutokset on saneltu ylhäältäpäin ja niihin pitää vain sopeutua. Työhyvinvointitutkimuksissa esiin tullut reiluuden ja oikeudenmukaisuuden kokemuksen väheneminen liittyy myös tähän.
Henkilökunnan suunnittelema malli toimii
Vantaa-Keravan hyvinvointialueella omaan työhön on vaikutettu. Kolmessa hoitolassa on käytössä Joustava vastaanotto -malli, jonka ovat kehittäneet työntekijät yhteistyössä esimiesten kanssa.
– Uusi työtapa vähentää työn kuormittavuutta ja on lisännyt vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhön. Hoitotakuujono on saatu purettua, sanoo Vantaan Korson hammashoitolassa työskentelevä hammaslääkäri Erik Pelkonen.
Malli eroaa monista Kerralla kuntoon -malleista siinä, että taustalla ei ole tietojärjestelmää, vaan henkilökunta on itse kehittänyt tavan toimia.
Mallissa minimissään 6–8 hammaslääkäriä ja 1–3 suuhygienistiä ottaa vastaan tietyn määrän asiakkaita tietyissä aikalohkoissa. Hammaslääkäri tekee tutkimuksen ja oman harkintansa sekä päivän kuormitustilanteen mukaan myös toimenpiteitä, tai potilas voi siirtyä suuhygienistille suun puhdistukseen.
Asiakkaat saavat tarkan ajan ja tiedon, että vähän aikaa saattaa joutua odottamaan.
– Pitkiä odotuksia ei ole tullut, toteaa Koivukylän hammashoitolan hammaslääkäri Heli Leinonen.
Jos potilaalla onkin suuritöisempää hoidettavaa, hänelle varataan hoitoajat.
– Se onkin oikeastaan tällä hetkellä ainoa miinuspuoli, että aina potilasmateriaali ei täsmää. Mutta siitäkään ei tule tyhjäkäyntiä, jos oletkin nopeammin valmis, kertoo Leinonen.
Potilaiden ohjauksessa keskeisessä asemassa on lennonjohtajana toimiva hammashoitaja.
Potilaiden ohjaus pohdittiin itse
Pelkonen ja Leinonen olivat viime keväänä mukana työpajoissa, joissa vastaanottomallia suunniteltiin. Ryhmissä pohdittiin kahden päivän aikana muun muassa, mitä työkaluja Apotista käytetään, aikaintervallien potilasmääriä sekä potilaiden segmentointia ja ohjausta. Ryhmissä oli esimiesten lisäksi mukana kymmenkunta henkilökunnan edustajaa eri ammattiryhmistä.
Mallia pilotoitiin syksyllä. Tällöin vastaanottomallia tehtiin Korson hammashoitolassa lisätöinä lauantaisin. Koivukylän hoitolassa mallilla toimitaan nyt päivä viikossa, ja Myyrmäessä toiminta alkoi tammikuun lopussa.
– Toiminta on hioutunut omalla painollaan. Esimerkiksi kommunikointiin on otettu käyttöön Apotin lisäksi Teams, kertoo Pelkonen.
Koivukylän hammashoitolassa toimiva Reetta Tarhio on tehnyt Joustava vastaanotto -mallissa myös 8.-luokkalaisten tarkastuksia.
– Koko luokka tulee hoitolaan yhtaikaa, mikä on vähentänyt poisjääntejä. Kaikkinensa malli on koettu toimivaksi myös koululaisten tarkastuksissa.
– Sama malli on käytössä myös Keravalla Sampolan hoitolassa. Korsossa ja kahdessa muussa Vantaan hoitolassa malli vakiintuu arkeen kevään aikana, kertoo kehittämisessä keskeisenä vetäjänä toiminut vastaava hammaslääkäri Virpi Lindeberg.
Lue lisää aiheesta Hammaslääkärilehdestä 2/2024.