Synnytyksen aikana, silloin kehittymässä olevien maitohampaiden kiilteeseen syntyy neonataalilinja, joka on merkki lapsen elävänä syntymisestä. Linjan tarjoamaa tietoa voidaan käyttää mm. oikeus- ja vakuutuslääketieteessä. Neonataalilinja on ollut ratkaisevassa osassa mm. Suomessa esillä olleiden vauvasurmien tuomioissa.
Neonataalilinjan leveys vaihtelee ja sen sijainti maitohampaan kruunun kiilteessä on hammastyyppikohtainen. Suomalaistutkijat selvittivät ensimmäisenä maailmassa, miten synnytyksen kesto vaikuttaa linjan leveyteen. Samalla tutkittiin myös eri synnytystapojen vaikutusta linjaan.
Tutkimuksessa tutkittiin valomikroskoopilla 129 maitohampaan ohutleikettä, jotka kuuluvat Finnish Deciduous Tooth collection -kokoelmaan. Tutkitut hampaat oli kerätty vuosina 1995–96 pitkään seurantatutkimukseen osallistuvalta kohortilta (Suomalaisen nuorperheen terveyskasvatusvalmiudet -tutkimus / Finnish Family Competence study). Seurantatutkimuksen osana vanhempia pyydettiin lähettämään lapsen yksi irronnut maitohammas tutkittavaksi.
Neonataalilinja oli havaittavissa 98 %:ssa tutkituista hampaista. Linjan leveydessä ei ollut eroja sukupuolten välillä. Tutkijat havaitsivat, että alatiesynnytyksen kesto ja linjan leveys korreloivat merkitsevästi: mitä pidempi synnytys sitä kapeampi linja. Synnytystapa – alatiesynnytys, avustettu alatiesynnytys tai keisarinleikkaus – ei puolestaan vaikuttanut merkitsevästi linjojen leveyseroihin. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että nyt tehdyssä tutkimuksessa tuloksiin on saattanut vaikuttaa se, että pienehkössä näytemäärässä käytettiin erityyppisiä hampaita.
Tarkkaa tietoa siitä, mikä saa linjan muodostumaan synnytyksen aikana, ei yhäkään ole. Sen oletetaan liittyvän metaboliseen muutokseen syntymän aikaan ja syntymästressiin, mikä näyttäisi häiritsevän ameloblastien toimintaa. Lisätietoa pyritään löytämään jatkotutkimuksissa.
Lähde: Hurnanen J, Visnapuu V, Sillanpää M, Löyttyniemi E, Rautava J. Deciduous neonatal line: Width is associated with duration of delivery. Forensic Sci Int. 2017; 271: 87–91.