Lasertekniikka on viime aikoina soluttautunut laajasti osaksi perinteistä hammashoitoa. Useat tuoreet tutkimukset ovatkin keskittyneet laserhoitojen mahdollisuuksiin juurihoidoissa varsinkin niiden hyvän puhdistus- ja desinfektiokyvyn takia.
Perinteisten edistyneiden huuhteluaineiden, kuten natriumhypokloriitin ja EDTA:n, käytöstä huolimatta porausjätekerros (smear layer) ei välttämättä poistu kokonaan ja bakteerit voivat selviytyä dentiinitubuluksissa. Siksi on kehitetty huuhtelun aktivointitekniikoita, joilla pyritään parantamaan huuhteluaineen dynamiikkaa ja tehostamaan puhdistustehoa. Innovaatioista laseravusteinen endodontia on saanut yhä enemmän huomiota.
Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli arvioida laserhoidon erityisiä vaikutuksia syväpuhdistukseen ja sidostamiseen sekä hampaan lujuuteen. Ensimmäisessä osatutkimuksessa verrattiin fotoakustista PIPS-tekniikkaa (photon-induced photoacoustic streaming) ja LAI-tekniikkaa (laser-activated irrigation) erbiumlasereilla ilman perinteisiä kemiallisia huuhteluaineita. Uusien 360°-lasikuitukärkien avulla tavoitteena oli arvioida laserin vaikutusta juurikanavan puhdistukseen ja sidostamiseen.
Seuraava osatutkimus keskittyi puhdistavaan vaikutukseen syvemmissä kerroksissa sekä saumavuodon ja sidoslujuuden analysointiin. Kolmas osatutkimus keskittyi rasitustestiin, sillä juurihoidot usein heikentävät hampaiden rakennetta aiheuttaen mikrohalkeamia. Tässä vaiheessa otettiin mukaan myös diodilaser. Kaikki testit tehtiin yleisimpiä juurihoitokärkiä käyttäen erbiumlasereilla ja 940 nm:n diodilla.
Fotoakustisella puhdistuksella saadut tulokset osoittivat tilastollisesti merkittäviä eroja juurikanavan ylä- ja keskiosissa, kun taas erbiumlaserilla aikaansaatu kavitaatio ei tehostanut vaikutusta paljoakaan apikaalisesti. Tutkimus osoitti laserin tehon puhdistuksessa ilman kemiallisia lisäaineita. Lasikuitunastojen adheesiota arvioitaessa lasersäteily paransi mekaanista vuorovaikutusta dentiinin ja hartsisementin välillä. Se vähensi nanovuotoa ja lisäsi sidoslujuutta merkittävästi, erityisesti apikaalisella alueella. Laserhoito voi siis parantaa sementointirajapinnan laatua ja vähentää nastojen irtoamista.
Erbiumlaserit paransivat dentiinin kestävyysrajoja lähes 20 % vaarantamatta sen väsymislujuutta. Tutkimus osoitti, että laserhoito on turvallista kontrolloiduilla parametreilla ja menetelmä vahvistaa dentiinin mekaanista eheyttä. Laserprotokollat eivät saavuttaneet merkittävää vaikutusta taivutuslujuuteen. Kuitenkin parhaat voimat esiintyivät erbium-käsitellyissä ryhmissä. Koska tutkimukset tehtiin in vitro, tulosten suoraa kliinistä sovellettavuutta on tulkittava varoen. Tutkimus on merkityksellinen sen vertailevan lähestymistavan vuoksi ja siksi, että lasereiden vaikutusta arvioitiin kontrolloidusti ilman kemiallisia lisäaineita.
Väitöstutkimus toteutettiin Turun yliopistossa yhteistyössä RWTH Aachenin yliopiston kanssa.
Laser-assisted endodontics: Impact of laser modalities on root canal cleaning, adhesion, and mechanical properties of intraradicular dentin
Jaana Sippus
HLL, MSc, MSc
VASTAVÄITTÄJÄ
Leo Tjäderhane, professori
Helsingin yliopisto
KUSTOS
Arzu Tezvergil-Mutluay, professori
Turun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Marcia Martins Marques, professori
São Paulon yliopisto, Brasilia
Roeland De Moor, professori
Ghentin yliopisto, Belgia
OHJAAJAT
Arzu Tezvergil-Mutluay, professori
Turun yliopisto
René Franzen, professori
RWTH-Aachenin yliopisto, Saksa
Verkkojulkaisun osoite:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0719-9