Hammaslääkärien kokemukset kehityskeskustelusta eli kekestä vaihtelevat suuresti, selviää Hammaslääkärilehden keräämästä aineistosta. Osa hammaslääkäreistä ei ole käynyt kehityskeskustelua vielä koskaan valmistumisen jälkeen, jokunen ei vuosikausiin. Osalle hammaslääkäreistä se on ollut hieno, työintoa ruokkiva kokemus.
Mikkeliläisen terveyskeskushammaslääkärin Milja Juntusen kehityskeskustelu venyi lopulta kaksi ja puolituntiseksi yhdessä ylihammaslääkäri Virpi Laineen kanssa.
– Ensimmäinen kehityskeskustelu oli tänä keväänä, kesti kaksi ja puoli tuntia ja oli erittäin mainio kohtaaminen esimiehen kanssa. Fiiliksenä jäi kasvanut työmotivaatio ja arvostettu olo!
Etelä-Savon sotekuntayhtymän Essoten ylihammaslääkäri Virpi Laine sai tiedon alaisensa hyvästä kokemuksesta tämän jutun tekemisen yhteydessä. Saatu palaute lämmitti mieltä. Kolmatta vuotta Essoten ylihammaslääkärinä toimiva Laine pääsi aloittamaan keskustelut viime vuoden loppupuolella.
Juntunen ja Laine eivät itsekään ihan tiedä, miten onnistuneeseen kehityskeskusteluun maaliskuussa kului yli kaksi tuntia. Ainakin se kävi helposti, Laine hämmästelee itsekin.
– Kekessä on mielestäni kyse vuoropuhelusta. Minä kuuntelin Miljaa, mutta Milja kuunteli myös minua. Seurasimme valmista lomakepohjaa, mutta keskustelu kasvoi silti hyvin monitahoiseksi ja syvälliseksi.
Mikkelissä ovi ylihammaslääkärin ja osastonhoitajan yhteiseen huoneeseen on auki ja hihasta on helppo nykäistä. Päivänpolttavat asiat ratkotaan tuoreeltaan, ja pienet kysymykset hoidetaan nopeasti pois alta.
– Ilman päivittäistä vuorovaikutusta keke lipsahtaisi kenties herkästi siihen, että aika käytetään ammattitaidon ylläpitämisen suunnitteluun, Laine
uskoo.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 6/2021.