Laiton uhkaus työtään tekevälle on nyt virallisen syytteen alainen rikos. Rikoslain muutos tuli voimaan 1.10.2021. Muutos tarkoittaa, että poliisi voi aloittaa esitutkinnan ja syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka asianomistaja eli uhkauksen kohteeksi joutunut työntekijä ei itse vaatisi uhkaajalle rangaistusta.
Tähän asti laiton uhkaus työtehtäviin liittyen on ollut asianomistajarikos, jolloin rikostutkinnan aloittamiseen on tarvittu uhkailun kohteeksi joutuneen työntekijän pyyntöä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat yksi sellainen työntekijäryhmä, joka joutuu kohtaamaan esimerkiksi potilailta ja asiakkailta tulevia laittomia uhkauksia erilaisissa työtehtävien hoitoon liittyvissä tilanteissa.
– Laittomia uhkauksia kohdistuu varmasti jonkin verran myös hammaslääkäreihin ja muihin suun terveydenhuollon ammattilaisiin. Läheskään kaikki tapaukset eivät tule Hammaslääkäriliiton tietoon, kertoo liiton lakimies Heikki Kuusela.
Työntekijän näkökulmasta rikoslain muutos on Kuuselan mukaan suotuisa, koska se painottaa työnantajan ja työyhteisön vastuuta uhkaustilanteissa, joiden selvittely ja puuttuminen ei saa jäädä yksin vain uhkauksen kohteeksi joutuneen omalle vastuulle.
Käytännössä työntekijää voidaan uhkailla kasvotusten vastaanotolla, sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa.
– Tapaukset voivat sattua myös työajan ulkopuolella, mutta työtehtäviin liittyessään ne ovat silloinkin aina virallisen syytteen alaisia.
Kuusela korostaa, että uhkaustilanteet tulee käydä työpaikalla läpi yhdessä esimiehen kanssa ja työyhteisön tuki on tärkeää. Lisäksi työnantajalta tulee tarvittaessa saada oikeudellista neuvontaa ja tukea. Tärkeää on myös mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluja tilanteen purkamiseen.