Kesäkuussa kohistiin European Heart Journal -lehdessä julkaistusta yhdysvaltalaistutkimuksesta, jonka mukaan ksylitolin käyttö olisi yhteydessä lisääntyneeseen sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiin. Tämä herättää kysymyksen, pitäisikö hammaslääkärien luopua ksylitolin suosittelemisesta.
– Ei tämä tutkimus anna siihen aihetta. Tutkimusartikkelissa ei itseasiassa väitetä, että ksylitolin käyttö lisäisi sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä. Sitä ei ole tässä edes tutkittu, ksylitolitutkija, dosentti Eva Söderling toteaa.
Elimistö tuottaa ksylitolia
Yhdysvaltalaistutkimukseen osallistui monisairaita sydänriskipotilaita, joilla oli muun muassa ylipainoa. Heille ei annettu tutkimuksessa ksylitolia eikä sen käyttöä raportoitu. Heidän veriplasmastaan tutkittiin metabolomiikka-analyysillä ksylitolin määrää 20 tunnin paaston jälkeen.
– Ksylitoli on yksi pentoosifosfaattisyklin välituotteista. Sitä tuotetaan elimistössä, vaikka sitä ei ravinnon mukana nautittaisikaan, Söderling selittää.
Tutkijat havaitsivat, että se kolmannes potilaista, joiden verestä löytyi paaston jälkeen eniten ksylitolia, sai kolmen vuoden seurannassa todennäköisimmin sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. Söderlingin mukaan havainto ei ole yllätys: tiedetään, että pentoosifosfaattisyklin välituotteiden pitoisuudet lisääntyvät metabolisessa oireyhtymässä ja iskeemisten tapahtumien yhteydessä.
– Ksylitoli oli siis biomerkkiaine, eikä syy-yhteydessä sydäntapahtumiin. Muidenkin välituotteiden tasot olivat varmasti koholla, mutta tutkijat raportoivat vain tulokset ksylitolille. Tämä viittaa tarkoituksenhakuisuuteen, sanoo Söderling.
Iso kerta-annos aiheutti suolistossa sokin
Söderlingin mukaan tutkimuksessa tehdyistä solu- ja eläinkokeista ei voida tehdä suoraan ihmisiä koskevia johtopäätöksiä. Tutkijat tekivät myös altistuskokeen, jossa kymmenelle terveelle koehenkilölle annettiin juoman mukana suuri annos, 30 grammaa, ksylitolia. Puolen tunnin kuluttua heidän plasmansa ksylitoliarvot olivat kohonneet ja verihiutaleiden hyytymistaipumus voimistunut. Söderlingin mukaan tämä ei ole mikään ihme. Näin iso kerta-annos aiheuttaa suolistossa osmoottisen paine-eron.
Normaaleina muutaman gramman annoksina ksylitoli imeytyy nopeasti ja sille on elimistössä tehokkaat aineenvaihduntareitit. Iso kerta-annos on eräänlainen sokki.
– Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että käytetään ksylitolia hammasterveyden edistämiseen suositusten mukaisesti pieninä kerta-annoksina, Söderling toteaa.