Kauhun hetki, nyt mokasin. Mitä tästä minulle seuraa? Miten potilaalle nyt käy?
Tässä jutussa kerrotaan jokaista hammaslääkäriä melko varmasti kohtaavasta tilanteesta. Väljäksi jäävän kontaktin kaltaiset lievätkin virheet saattavat aiheuttaa ahdistuksen ja häpeän tunteita. Entä sitten, jos toimenpide kohdistui väärään hampaaseen, käytössä oli väärä aine, tai diagnoosi osoittautui virheelliseksi?
Äärimmäiset seuraukset, kuten potilaan kuolema hammashoidon seurauksena, ovat liiton asiantuntijahammaslääkäri Anna Chainierin mukaan hyvin harvinaisia. Äskettäin julkisuuteen nousi poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa erikoishammaslääkäriä syytetään potilaan menehtymisestä. Tapausta ei käsitellä näissä haastatteluissa.
”Aivan hirveä morkkis asiasta”
Virheestä selviytyminen riippuu paitsi virheen vakavuudesta myös yksilön resilienssistä eli kyvystä kestää vastoinkäymisiä, aiemmista kokemuksista sekä kyvystä hallita tunteitaan. Myös potilaan reaktio voi vaikuttaa prosessiin.
Lehden sähköisen lukijaviestin kyselyn vastaajista yli puolet oli päässyt tekemästään virheestä yli, mutta se oli mietityttänyt pitkään. Joka neljättä virhe mietitytti yhä, ja vain 17 prosenttia kertoo päässeensä virheestä yli nopeasti.
Lukijoiden toimitukselle lähettämissä viesteissä näkyy tapahtumien kirjo. Yksi vastaaja kertoo laskuvirheestä, jonka seurauksena lapsipotilas sai liikaa esilääkettä. Vaikka tästä ei koitunut vaaraa, hammaslääkäri kertoo saaneensa ”aivan hirveän morkkiksen asiasta”. Hän kertoo miettineensä parin vuoden ajan, kuinka oli voinut laskea niin väärin. ”Olen edelleenkin neuroottisen tarkka annoksista.”
Mb2-kanavan metsästyksessä harmillisesti pora lipsahti ja tuloksena oli pieni perforaatio, toinen kertoo viestissään. ”Potilas ei ollut pahoillaan asiasta tai ainakaan ei sitä ulospäin näyttänyt. Tilanne harmitti alkujaan pitkään ja mietin usein, mitähän hampaalle ja potilaalle kuuluu.” Myöhemmin potilas tuli vastaan eri asiayhteydessä monen vuoden ajan. ”Ei auttanut kuin päivittäin kohdata tämä ihminen ja samalla oma virheensä.”
Eräs eläkeläinen kertoo, että 30 vuoden takainen tapahtuma kalvaa edelleen mieltä. Hänellä oli uudessa kunnassa ennakkoajatus, että lapsia ei ohjata riittävästi hyvään omahoitoon. Sitten piilotajunta teki tepposen, ja hammaslääkärin moittivat sanat kohdistuivat hoitotuolissa istuneeseen plakkisuiseen kolmasluokkalaiseen. Poika alkoi itkeä. ”Miten saatoin käyttäytyä niin pientä, todennäköisesti pelkäävää poikaa kohtaan?”
Virhetilanne on työkulttuurin testi
Apulaisylihammaslääkäri Noora Riikola Kainuun hyvinvointialueelta kertoo puhuvansa alaisilleen säännöllisesti armollisuudesta itseä kohtaan. Hän painottaa sitä, että virheitä sattuu joka ikiselle. Se on väistämätöntä.
– Virheen kohtaaminen vaatii rohkeutta ja siitä yli pääseminen tilanteen läpi käymistä sekä tuen saamista. Tärkeintä on, että tietää, miten virhetilanteessa toimitaan ja ettei jää
yksin.
Virheestä kannattaa puhua esihenkilön, työkaverien tai jonkun työyhteisön ulkopuolisen kanssa. Jos sitä pyörittää vain omassa päässään, ajatukset ja tunteet jäävät junnaamaan. Virheestä muodostuu sen tekijälle peikko, ja virhe saa isommat mittasuhteet kuin mitä se todellisuudessa oli.
Työpaikan selkeät toimintatavat ja avoin keskustelukulttuuri edesauttavat virheen käsittelyä. Riikola pitää niitä nykyaikaisen inhimillisen työelämän perustana.
Lue koko juttu Hammaslääkärilehdestä 9/2026.