Bakteerien epätasapainoa, dysbioosia, hammasbiofilmissä pidetään ensisijaisena etiologisena tekijänä karieksen ja parodontaalisairauksien kehittymiselle. Pelkkä hampaiden harjaus ei poista biofilmiä hammasväleistä riittävän hyvin, oli harjausmenetelmä mikä tahansa.
Nykytietämyksen mukaan hammasvälien puhdistusvälineitä on käytettävä osana päivittäistä omahoitoa, jotta biofilmivälitteisiä suusairauksia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa tehokkaasti.
Hammaslanka on yleisimmin käytetty ja laajimmin tutkittu hammasvälien puhdistusväline. Tutkimusten mukaan kuitenkin hammasväliharjan on todettu olevan tehokkain väline hammasvälien puhdistamiseen. Hammasväliharjojen käyttöä suositellaan erityisesti parodontiittipotilaille, joilla hammasvälit voivat olla laajoja. Tutkimusnäyttö hammaslangan ja erityyppisten hammastikkujen tehosta suusairauksien ehkäisyssä on vähäinen.
Hammasvälien puhdistus on monivaiheinen prosessi, joka vaatii hyvää hienomotoriikkaa. Puhdistusmenetelmän valinnassa tulee huomioida hammasvälien ominaisuudet yksilökohtaisesti. Siksi suun terveydenhuollon ammattilaisen tehtävänä on auttaa potilasta valitsemaan sopivimmat puhdistusvälineet ja opastaa niiden käytössä.
Kirjoittajat
Paula Tegelberg
Suomen Akatemian kliininen tutkija, HLT, EHL, Väestöterveyden tutkimusyksikkö, lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Vilhelm Grétar Ólafsson
Assistant Professor and Section Head of Operative Dentistry, MSc, DDS, Faculty of Odontology, Division of Health Sciences, University of Iceland
Anna Bogren
Associate Professor, PhD, DDS, Institute of Odontology, Umeå University
Christian Damgaard
Associate Professor, PhD, DDS, Section for Oral Biology and Immunopathology, Department of Odontology, University of Copenhagen
Tove Irene Wigen
Professor, PhD, DDS, Department of Paediatric Dentistry, Behavioural Science and Forensic Dentistry, Institute of Clinical Dentistry, University of Oslo Oral Health Centre of Expertise in Eastern Norway
What role do dental floss, toothpicks, and interdental brushes play in interdental hygiene?
The accumulation and metabolism of bacteria in dental biofilm are considered to be the primary aetiological factors of dental caries and periodontal diseases. Regardless of the brushing method used, toothbrushing does not completely remove interdental plaque. It is largely accepted that interdental plaque should be cleaned by using interdental cleaning aids, both as a preventive dental care measure and as part of supportive care.
Dental floss is the most widely used and studied method of interdental cleaning. However, the evidence suggests that interdental brushing is the most effective method for interdental plaque removal, and is especially indicated in periodontal patients, who are likely to have widened approximal spaces. The scientific evidence for dental floss and for different kinds of toothpicks in oral health prevention is limited.
Interdental cleaning is a complex sequential task that requires manual dexterity. The choice of the type of interdental cleaning technique must be made in relation to the characteristics of the interdental spaces and the dental professional should, therefore, guide the patient to the optimal devices when considering their specific needs.
Suom Hammaslääkäril 2025; 2: 36–39.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan digilehdessä noin kuukauden kuluttua ensijulkaisusta.